käsky

Hello, you have come here looking for the meaning of the word käsky. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word käsky, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say käsky in singular and plural. Everything you need to know about the word käsky you have here. The definition of the word käsky will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkäsky, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.
See also: Kasky

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *käskü, equivalent to käskeä (“to order, command, tell”) +‎ -y

Pronunciation

Noun

käsky

  1. order, command, commandment, dictation, behest
    kymmenen käskyä ― the Ten Commandments
  2. (computing) instruction

Declension

Inflection of käsky (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative käsky käskyt
genitive käskyn käskyjen
partitive käskyä käskyjä
illative käskyyn käskyihin
singular plural
nominative käsky käskyt
accusative nom. käsky käskyt
gen. käskyn
genitive käskyn käskyjen
partitive käskyä käskyjä
inessive käskyssä käskyissä
elative käskystä käskyistä
illative käskyyn käskyihin
adessive käskyllä käskyillä
ablative käskyltä käskyiltä
allative käskylle käskyille
essive käskynä käskyinä
translative käskyksi käskyiksi
abessive käskyttä käskyittä
instructive — käskyin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of käsky (Kotus type 1/valo, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative käskyni käskyni
accusative nom. käskyni käskyni
gen. käskyni
genitive käskyni käskyjeni
partitive käskyäni käskyjäni
inessive käskyssäni käskyissäni
elative käskystäni käskyistäni
illative käskyyni käskyihini
adessive käskylläni käskyilläni
ablative käskyltäni käskyiltäni
allative käskylleni käskyilleni
essive käskynäni käskyinäni
translative käskykseni käskyikseni
abessive käskyttäni käskyittäni
instructive — —
comitative — käskyineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative käskysi käskysi
accusative nom. käskysi käskysi
gen. käskysi
genitive käskysi käskyjesi
partitive käskyäsi käskyjäsi
inessive käskyssäsi käskyissäsi
elative käskystäsi käskyistäsi
illative käskyysi käskyihisi
adessive käskylläsi käskyilläsi
ablative käskyltäsi käskyiltäsi
allative käskyllesi käskyillesi
essive käskynäsi käskyinäsi
translative käskyksesi käskyiksesi
abessive käskyttäsi käskyittäsi
instructive — —
comitative — käskyinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative käskymme käskymme
accusative nom. käskymme käskymme
gen. käskymme
genitive käskymme käskyjemme
partitive käskyämme käskyjämme
inessive käskyssämme käskyissämme
elative käskystämme käskyistämme
illative käskyymme käskyihimme
adessive käskyllämme käskyillämme
ablative käskyltämme käskyiltämme
allative käskyllemme käskyillemme
essive käskynämme käskyinämme
translative käskyksemme käskyiksemme
abessive käskyttämme käskyittämme
instructive — —
comitative — käskyinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative käskynne käskynne
accusative nom. käskynne käskynne
gen. käskynne
genitive käskynne käskyjenne
partitive käskyänne käskyjänne
inessive käskyssänne käskyissänne
elative käskystänne käskyistänne
illative käskyynne käskyihinne
adessive käskyllänne käskyillänne
ablative käskyltänne käskyiltänne
allative käskyllenne käskyillenne
essive käskynänne käskyinänne
translative käskyksenne käskyiksenne
abessive käskyttänne käskyittänne
instructive — —
comitative — käskyinenne
third-person possessor
singular plural
nominative käskynsä käskynsä
accusative nom. käskynsä käskynsä
gen. käskynsä
genitive käskynsä käskyjensä
partitive käskyään
käskyänsä 		käskyjään
käskyjänsä
inessive käskyssään
käskyssänsä 		käskyissään
käskyissänsä
elative käskystään
käskystänsä 		käskyistään
käskyistänsä
illative käskyynsä käskyihinsä
adessive käskyllään
käskyllänsä 		käskyillään
käskyillänsä
ablative käskyltään
käskyltänsä 		käskyiltään
käskyiltänsä
allative käskylleen
käskyllensä 		käskyilleen
käskyillensä
essive käskynään
käskynänsä 		käskyinään
käskyinänsä
translative käskykseen
käskyksensä 		käskyikseen
käskyiksensä
abessive käskyttään
käskyttänsä 		käskyittään
käskyittänsä
instructive — —
comitative — käskyineen
käskyinensä

Synonyms

Derived terms

nouns
verbs
compounds

Further reading

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *käskü, equivalent to käskiä (“to order”) +‎ -y. Akin to Finnish käsky.

Pronunciation

Noun

käsky

  1. order, command
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 81:
      Brigadiralt tuli käsky, männä hoomnikool tööhö.
      From the foreman came the order, to go to work in the morning.

Declension

Declension of käsky (type 4/koivu, no gradation)
singular plural
nominative käsky käskyt
genitive käskyn käskyin, käskylöin
partitive käskyä käskyjä, käskylöjä
illative käskyy käskyi, käskylöihe
inessive käskyys käskyis, käskylöis
elative käskyst käskyist, käskylöist
allative käskylle käskyille, käskylöille
adessive käskyyl käskyil, käskylöil
ablative käskylt käskyilt, käskylöilt
translative käskyks käskyiks, käskylöiks
essive käskynnä, käskyyn käskyinnä, käskylöinnä, käskyin, käskylöin
exessive1) käskynt käskyint, käskylöint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

Wikious
Boobota
Sagapedia