könöttää

Hello, you have come here looking for the meaning of the word könöttää. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word könöttää, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say könöttää in singular and plural. Everything you need to know about the word könöttää you have here. The definition of the word könöttää will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkönöttää, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

Sound-symbolic, possibly metathesis of nököttää.

Pronunciation

Verb

könöttää

  1. To stay firmly at one place for a long time, to stay put.

Conjugation

Inflection of könöttää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. könötän en könötä 1st sing. olen könöttänyt en ole könöttänyt
2nd sing. könötät et könötä 2nd sing. olet könöttänyt et ole könöttänyt
3rd sing. könöttää ei könötä 3rd sing. on könöttänyt ei ole könöttänyt
1st plur. könötämme emme könötä 1st plur. olemme könöttäneet emme ole könöttäneet
2nd plur. könötätte ette könötä 2nd plur. olette könöttäneet ette ole könöttäneet
3rd plur. könöttävät eivät könötä 3rd plur. ovat könöttäneet eivät ole könöttäneet
passive könötetään ei könötetä passive on könötetty ei ole könötetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. könötin en könöttänyt 1st sing. olin könöttänyt en ollut könöttänyt
2nd sing. könötit et könöttänyt 2nd sing. olit könöttänyt et ollut könöttänyt
3rd sing. könötti ei könöttänyt 3rd sing. oli könöttänyt ei ollut könöttänyt
1st plur. könötimme emme könöttäneet 1st plur. olimme könöttäneet emme olleet könöttäneet
2nd plur. könötitte ette könöttäneet 2nd plur. olitte könöttäneet ette olleet könöttäneet
3rd plur. könöttivät eivät könöttäneet 3rd plur. olivat könöttäneet eivät olleet könöttäneet
passive könötettiin ei könötetty passive oli könötetty ei ollut könötetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. könöttäisin en könöttäisi 1st sing. olisin könöttänyt en olisi könöttänyt
2nd sing. könöttäisit et könöttäisi 2nd sing. olisit könöttänyt et olisi könöttänyt
3rd sing. könöttäisi ei könöttäisi 3rd sing. olisi könöttänyt ei olisi könöttänyt
1st plur. könöttäisimme emme könöttäisi 1st plur. olisimme könöttäneet emme olisi könöttäneet
2nd plur. könöttäisitte ette könöttäisi 2nd plur. olisitte könöttäneet ette olisi könöttäneet
3rd plur. könöttäisivät eivät könöttäisi 3rd plur. olisivat könöttäneet eivät olisi könöttäneet
passive könötettäisiin ei könötettäisi passive olisi könötetty ei olisi könötetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. könötä älä könötä 2nd sing. — —
3rd sing. könöttäköön älköön könöttäkö 3rd sing. olkoon könöttänyt älköön olko könöttänyt
1st plur. könöttäkäämme älkäämme könöttäkö 1st plur. — —
2nd plur. könöttäkää älkää könöttäkö 2nd plur. — —
3rd plur. könöttäkööt älkööt könöttäkö 3rd plur. olkoot könöttäneet älkööt olko könöttäneet
passive könötettäköön älköön könötettäkö passive olkoon könötetty älköön olko könötetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. könöttänen en könöttäne 1st sing. lienen könöttänyt en liene könöttänyt
2nd sing. könöttänet et könöttäne 2nd sing. lienet könöttänyt et liene könöttänyt
3rd sing. könöttänee ei könöttäne 3rd sing. lienee könöttänyt ei liene könöttänyt
1st plur. könöttänemme emme könöttäne 1st plur. lienemme könöttäneet emme liene könöttäneet
2nd plur. könöttänette ette könöttäne 2nd plur. lienette könöttäneet ette liene könöttäneet
3rd plur. könöttänevät eivät könöttäne 3rd plur. lienevät könöttäneet eivät liene könöttäneet
passive könötettäneen ei könötettäne passive lienee könötetty ei liene könötetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st könöttää present könöttävä könötettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st könöttääkseni könöttääksemme
2nd könöttääksesi könöttääksenne
3rd könöttääkseen
könöttääksensä
past könöttänyt könötetty
2nd inessive2 könöttäessä könötettäessä agent4 könöttämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st könöttäessäni könöttäessämme
2nd könöttäessäsi könöttäessänne
3rd könöttäessään
könöttäessänsä
negative könöttämätön
instructive könöttäen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form könöttää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive könöttämässä —
elative könöttämästä —
illative könöttämään —
adessive könöttämällä —
abessive könöttämättä —
instructive könöttämän könötettämän
4th3 verbal noun könöttäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st könöttämäisilläni könöttämäisillämme
2nd könöttämäisilläsi könöttämäisillänne
3rd könöttämäisillään
könöttämäisillänsä

Synonyms

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia