kaakattaa

Hello, you have come here looking for the meaning of the word kaakattaa. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word kaakattaa, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say kaakattaa in singular and plural. Everything you need to know about the word kaakattaa you have here. The definition of the word kaakattaa will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkaakattaa, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kaak'attadak, of onomatopoeic origin +‎ -ttaa

Pronunciation

Verb

kaakattaa

  1. (intransitive) to cackle

Conjugation

Inflection of kaakattaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaakatan en kaakata 1st sing. olen kaakattanut en ole kaakattanut
2nd sing. kaakatat et kaakata 2nd sing. olet kaakattanut et ole kaakattanut
3rd sing. kaakattaa ei kaakata 3rd sing. on kaakattanut ei ole kaakattanut
1st plur. kaakatamme emme kaakata 1st plur. olemme kaakattaneet emme ole kaakattaneet
2nd plur. kaakatatte ette kaakata 2nd plur. olette kaakattaneet ette ole kaakattaneet
3rd plur. kaakattavat eivät kaakata 3rd plur. ovat kaakattaneet eivät ole kaakattaneet
passive kaakatetaan ei kaakateta passive on kaakatettu ei ole kaakatettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaakatin en kaakattanut 1st sing. olin kaakattanut en ollut kaakattanut
2nd sing. kaakatit et kaakattanut 2nd sing. olit kaakattanut et ollut kaakattanut
3rd sing. kaakatti ei kaakattanut 3rd sing. oli kaakattanut ei ollut kaakattanut
1st plur. kaakatimme emme kaakattaneet 1st plur. olimme kaakattaneet emme olleet kaakattaneet
2nd plur. kaakatitte ette kaakattaneet 2nd plur. olitte kaakattaneet ette olleet kaakattaneet
3rd plur. kaakattivat eivät kaakattaneet 3rd plur. olivat kaakattaneet eivät olleet kaakattaneet
passive kaakatettiin ei kaakatettu passive oli kaakatettu ei ollut kaakatettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaakattaisin en kaakattaisi 1st sing. olisin kaakattanut en olisi kaakattanut
2nd sing. kaakattaisit et kaakattaisi 2nd sing. olisit kaakattanut et olisi kaakattanut
3rd sing. kaakattaisi ei kaakattaisi 3rd sing. olisi kaakattanut ei olisi kaakattanut
1st plur. kaakattaisimme emme kaakattaisi 1st plur. olisimme kaakattaneet emme olisi kaakattaneet
2nd plur. kaakattaisitte ette kaakattaisi 2nd plur. olisitte kaakattaneet ette olisi kaakattaneet
3rd plur. kaakattaisivat eivät kaakattaisi 3rd plur. olisivat kaakattaneet eivät olisi kaakattaneet
passive kaakatettaisiin ei kaakatettaisi passive olisi kaakatettu ei olisi kaakatettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kaakata älä kaakata 2nd sing.
3rd sing. kaakattakoon älköön kaakattako 3rd sing. olkoon kaakattanut älköön olko kaakattanut
1st plur. kaakattakaamme älkäämme kaakattako 1st plur.
2nd plur. kaakattakaa älkää kaakattako 2nd plur.
3rd plur. kaakattakoot älkööt kaakattako 3rd plur. olkoot kaakattaneet älkööt olko kaakattaneet
passive kaakatettakoon älköön kaakatettako passive olkoon kaakatettu älköön olko kaakatettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaakattanen en kaakattane 1st sing. lienen kaakattanut en liene kaakattanut
2nd sing. kaakattanet et kaakattane 2nd sing. lienet kaakattanut et liene kaakattanut
3rd sing. kaakattanee ei kaakattane 3rd sing. lienee kaakattanut ei liene kaakattanut
1st plur. kaakattanemme emme kaakattane 1st plur. lienemme kaakattaneet emme liene kaakattaneet
2nd plur. kaakattanette ette kaakattane 2nd plur. lienette kaakattaneet ette liene kaakattaneet
3rd plur. kaakattanevat eivät kaakattane 3rd plur. lienevät kaakattaneet eivät liene kaakattaneet
passive kaakatettaneen ei kaakatettane passive lienee kaakatettu ei liene kaakatettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kaakattaa present kaakattava kaakatettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kaakattaakseni kaakattaaksemme
2nd kaakattaaksesi kaakattaaksenne
3rd kaakattaakseen
kaakattaaksensa
past kaakattanut kaakatettu
2nd inessive2 kaakattaessa kaakatettaessa agent4 kaakattama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kaakattaessani kaakattaessamme
2nd kaakattaessasi kaakattaessanne
3rd kaakattaessaan
kaakattaessansa
negative kaakattamaton
instructive kaakattaen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form kaakattaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive kaakattamassa
elative kaakattamasta
illative kaakattamaan
adessive kaakattamalla
abessive kaakattamatta
instructive kaakattaman kaakatettaman
4th3 verbal noun kaakattaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kaakattamaisillani kaakattamaisillamme
2nd kaakattamaisillasi kaakattamaisillanne
3rd kaakattamaisillaan
kaakattamaisillansa

Derived terms

See also

Further reading

Ingrian

Examples

Etymology

From Proto-Finnic *kaak'attadak, of onomatopoeic origin. Cognate with Finnish kaakattaa and Estonian kaagutada.

Pronunciation

Verb

kaakattaa

  1. (intransitive) to cackle
    • 1936, V. I. Junus, P. L. Maksimov, Inkeroisin keelen oppikirja alkuşkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 4:
      Hepoin hirnuu. Kana kaakattaa.
      The horse neighs. The chicken cackles.

Conjugation

Conjugation of kaakattaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kaakatan en kaakata 1st singular oon kaakattant, oon kaakattanut en oo kaakattant, en oo kaakattanut
2nd singular kaakatat et kaakata 2nd singular oot kaakattant, oot kaakattanut et oo kaakattant, et oo kaakattanut
3rd singular kaakattaa ei kaakata 3rd singular ono kaakattant, ono kaakattanut ei oo kaakattant, ei oo kaakattanut
1st plural kaakatamma emmä kaakata 1st plural oomma kaakattanneet emmä oo kaakattanneet
2nd plural kaakatatta että kaakata 2nd plural ootta kaakattanneet että oo kaakattanneet
3rd plural kaakattaat1), kaakattavat2), kaakatettaa evät kaakata, ei kaakateta 3rd plural ovat kaakattanneet evät oo kaakattanneet, ei oo kaakatettu
impersonal kaakatettaa ei kaakateta impersonal ono kaakatettu ei oo kaakatettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular kaakatin en kaakattant, en kaakattanut 1st singular olin kaakattant, olin kaakattanut en olt kaakattant, en olt kaakattanut
2nd singular kaakatit et kaakattant, et kaakattanut 2nd singular olit kaakattant, olit kaakattanut et olt kaakattant, et olt kaakattanut
3rd singular kaakatti ei kaakattant, ei kaakattanut 3rd singular oli kaakattant, oli kaakattanut ei olt kaakattant, ei olt kaakattanut
1st plural kaakatimma emmä kaakattanneet 1st plural olimma kaakattanneet emmä olleet kaakattanneet
2nd plural kaakatitta että kaakattanneet 2nd plural olitta kaakattanneet että olleet kaakattanneet
3rd plural kaakattiit1), kaakattivat2), kaakatettii evät kaakattanneet, ei kaakatettu 3rd plural olivat kaakattanneet evät olleet kaakattanneet, ei olt kaakatettu
impersonal kaakatettii ei kaakatettu impersonal oli kaakatettu ei olt kaakatettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kaakattaisin en kaakattais 1st singular olisin kaakattant, olisin kaakattanut en olis kaakattant, en olis kaakattanut
2nd singular kaakattaisit, kaakattaist1) et kaakattais 2nd singular olisit kaakattant, olisit kaakattanut et olis kaakattant, et olis kaakattanut
3rd singular kaakattais ei kaakattais 3rd singular olis kaakattant, olis kaakattanut ei olis kaakattant, ei olis kaakattanut
1st plural kaakattaisimma emmä kaakattais 1st plural olisimma kaakattanneet emmä olis kaakattanneet
2nd plural kaakattaisitta että kaakattais 2nd plural olisitta kaakattanneet että olis kaakattanneet
3rd plural kaakattaisiit1), kaakattaisivat2), kaakatettais evät kaakattais, ei kaakatettais 3rd plural olisivat kaakattanneet evät olis kaakattanneet, ei olis kaakatettu
impersonal kaakatettais ei kaakatettais impersonal olis kaakatettu ei olis kaakatettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular 1st singular
2nd singular kaakata elä kaakata 2nd singular oo kaakattant, oo kaakattanut elä oo kaakattant, elä oo kaakattanut
3rd singular kaakattakkoo elköö kaakattako 3rd singular olkoo kaakattant, olkoo kaakattanut elköö olko kaakattant, elköö olko kaakattanut
1st plural 1st plural
2nd plural kaakattakkaa elkää kaakattako 2nd plural olkaa kaakattanneet elkää olko kaakattanneet
3rd plural kaakattakkoot elkööt kaakattako, elköö kaakatettako 3rd plural olkoot kaakattanneet elkööt olko kaakattanneet, elköö olko kaakatettu
impersonal kaakatettakoo elköö kaakatettako impersonal olkoo kaakatettu elköö olko kaakatettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular kaakattanen en kaakattane
2nd singular kaakattanet et kaakattane
3rd singular kaakattannoo ei kaakattane
1st plural kaakattanemma emmä kaakattane
2nd plural kaakattanetta että kaakattane
3rd plural kaakattannoot evät kaakattane, ei kaakatettane
impersonal kaakatettanoo ei kaakatettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st kaakattaa present kaakattava kaakatettava
2nd inessive kaakattaes past kaakattant, kaakattanut kaakatettu
instructive kaakattaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (kaakattakkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative kaakattammaa
inessive kaakattamas
elative kaakattamast
abessive kaakattamata
4th nominative kaakattamiin
partitive kaakattamista, kaakattamist

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 147