kaavoittua

Hello, you have come here looking for the meaning of the word kaavoittua. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word kaavoittua, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say kaavoittua in singular and plural. Everything you need to know about the word kaavoittua you have here. The definition of the word kaavoittua will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkaavoittua, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

kaavoittaa +‎ -ua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑːʋoi̯tːuɑˣ/,
  • Rhymes: -uɑ
  • Hyphenation(key): kaa‧voit‧tua

Verb

kaavoittua

  1. (intransitive) to become formal, schematized
  2. (intransitive, biology) to undergo pattern formation

Conjugation

Inflection of kaavoittua (Kotus type 52*C/sanoa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaavoitun en kaavoitu 1st sing. olen kaavoittunut en ole kaavoittunut
2nd sing. kaavoitut et kaavoitu 2nd sing. olet kaavoittunut et ole kaavoittunut
3rd sing. kaavoittuu ei kaavoitu 3rd sing. on kaavoittunut ei ole kaavoittunut
1st plur. kaavoitumme emme kaavoitu 1st plur. olemme kaavoittuneet emme ole kaavoittuneet
2nd plur. kaavoitutte ette kaavoitu 2nd plur. olette kaavoittuneet ette ole kaavoittuneet
3rd plur. kaavoittuvat eivät kaavoitu 3rd plur. ovat kaavoittuneet eivät ole kaavoittuneet
passive kaavoitutaan ei kaavoituta passive on kaavoituttu ei ole kaavoituttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaavoituin en kaavoittunut 1st sing. olin kaavoittunut en ollut kaavoittunut
2nd sing. kaavoituit et kaavoittunut 2nd sing. olit kaavoittunut et ollut kaavoittunut
3rd sing. kaavoittui ei kaavoittunut 3rd sing. oli kaavoittunut ei ollut kaavoittunut
1st plur. kaavoituimme emme kaavoittuneet 1st plur. olimme kaavoittuneet emme olleet kaavoittuneet
2nd plur. kaavoituitte ette kaavoittuneet 2nd plur. olitte kaavoittuneet ette olleet kaavoittuneet
3rd plur. kaavoittuivat eivät kaavoittuneet 3rd plur. olivat kaavoittuneet eivät olleet kaavoittuneet
passive kaavoituttiin ei kaavoituttu passive oli kaavoituttu ei ollut kaavoituttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaavoittuisin en kaavoittuisi 1st sing. olisin kaavoittunut en olisi kaavoittunut
2nd sing. kaavoittuisit et kaavoittuisi 2nd sing. olisit kaavoittunut et olisi kaavoittunut
3rd sing. kaavoittuisi ei kaavoittuisi 3rd sing. olisi kaavoittunut ei olisi kaavoittunut
1st plur. kaavoittuisimme emme kaavoittuisi 1st plur. olisimme kaavoittuneet emme olisi kaavoittuneet
2nd plur. kaavoittuisitte ette kaavoittuisi 2nd plur. olisitte kaavoittuneet ette olisi kaavoittuneet
3rd plur. kaavoittuisivat eivät kaavoittuisi 3rd plur. olisivat kaavoittuneet eivät olisi kaavoittuneet
passive kaavoituttaisiin ei kaavoituttaisi passive olisi kaavoituttu ei olisi kaavoituttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kaavoitu älä kaavoitu 2nd sing.
3rd sing. kaavoittukoon älköön kaavoittuko 3rd sing. olkoon kaavoittunut älköön olko kaavoittunut
1st plur. kaavoittukaamme älkäämme kaavoittuko 1st plur.
2nd plur. kaavoittukaa älkää kaavoittuko 2nd plur.
3rd plur. kaavoittukoot älkööt kaavoittuko 3rd plur. olkoot kaavoittuneet älkööt olko kaavoittuneet
passive kaavoituttakoon älköön kaavoituttako passive olkoon kaavoituttu älköön olko kaavoituttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaavoittunen en kaavoittune 1st sing. lienen kaavoittunut en liene kaavoittunut
2nd sing. kaavoittunet et kaavoittune 2nd sing. lienet kaavoittunut et liene kaavoittunut
3rd sing. kaavoittunee ei kaavoittune 3rd sing. lienee kaavoittunut ei liene kaavoittunut
1st plur. kaavoittunemme emme kaavoittune 1st plur. lienemme kaavoittuneet emme liene kaavoittuneet
2nd plur. kaavoittunette ette kaavoittune 2nd plur. lienette kaavoittuneet ette liene kaavoittuneet
3rd plur. kaavoittunevat eivät kaavoittune 3rd plur. lienevät kaavoittuneet eivät liene kaavoittuneet
passive kaavoituttaneen ei kaavoituttane passive lienee kaavoituttu ei liene kaavoituttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kaavoittua present kaavoittuva kaavoituttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kaavoittuakseni kaavoittuaksemme
2nd kaavoittuaksesi kaavoittuaksenne
3rd kaavoittuakseen
kaavoittuaksensa
past kaavoittunut kaavoituttu
2nd inessive2 kaavoittuessa kaavoituttaessa agent4 kaavoittuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kaavoittuessani kaavoittuessamme
2nd kaavoittuessasi kaavoittuessanne
3rd kaavoittuessaan
kaavoittuessansa
negative kaavoittumaton
instructive kaavoittuen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive kaavoittumassa
elative kaavoittumasta
illative kaavoittumaan
adessive kaavoittumalla
abessive kaavoittumatta
instructive kaavoittuman kaavoituttaman
4th3 verbal noun kaavoittuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kaavoittumaisillani kaavoittumaisillamme
2nd kaavoittumaisillasi kaavoittumaisillanne
3rd kaavoittumaisillaan
kaavoittumaisillansa

Derived terms

Further reading