kahdentaa (“to geminate”) + -us
kahdennus
Inflection of kahdennus (Kotus type 39/vastaus, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kahdennus | kahdennukset | |
genitive | kahdennuksen | kahdennusten kahdennuksien | |
partitive | kahdennusta | kahdennuksia | |
illative | kahdennukseen | kahdennuksiin | |
singular | plural | ||
nominative | kahdennus | kahdennukset | |
accusative | nom. | kahdennus | kahdennukset |
gen. | kahdennuksen | ||
genitive | kahdennuksen | kahdennusten kahdennuksien | |
partitive | kahdennusta | kahdennuksia | |
inessive | kahdennuksessa | kahdennuksissa | |
elative | kahdennuksesta | kahdennuksista | |
illative | kahdennukseen | kahdennuksiin | |
adessive | kahdennuksella | kahdennuksilla | |
ablative | kahdennukselta | kahdennuksilta | |
allative | kahdennukselle | kahdennuksille | |
essive | kahdennuksena | kahdennuksina | |
translative | kahdennukseksi | kahdennuksiksi | |
abessive | kahdennuksetta | kahdennuksitta | |
instructive | — | kahdennuksin | |
comitative | See the possessive forms below. |