From kakš (“two”) + tuoistõn (“-teen”).
kakštuoistõn
| singular (ikšlug) | plural (pǟgiņlug) | |
|---|---|---|
| nominative (nominatīv) | kakštuoistõn | kakštuoistõnd |
| genitive (genitīv) | kakštuoistõn | kakštuoistõnd |
| partitive (partitīv) | kakštuoistõnt | kakštuoistiņi |
| dative (datīv) | kakštuoistõnõn | kakštuoistõndõn |
| instrumental (instrumentāl) | kakštuoistõnõks | kakštuoistõndõks |
| illative (illatīv) | kakštuoistõnõ | kakštuoistiņiž |
| inessive (inesīv) | kakštuoistõnõs kakštuoistõns |
kakštuoistiņis |
| elative (elatīv) | kakštuoistõnõst kakštuoistõnst |
kakštuoistiņist |