kaksi (“two, bi-”) + kielinen (“-lingual”)
kaksikielinen (not comparable)
Inflection of kaksikielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kaksikielinen | kaksikieliset | |
genitive | kaksikielisen | kaksikielisten kaksikielisien | |
partitive | kaksikielistä | kaksikielisiä | |
illative | kaksikieliseen | kaksikielisiin | |
singular | plural | ||
nominative | kaksikielinen | kaksikieliset | |
accusative | nom. | kaksikielinen | kaksikieliset |
gen. | kaksikielisen | ||
genitive | kaksikielisen | kaksikielisten kaksikielisien | |
partitive | kaksikielistä | kaksikielisiä | |
inessive | kaksikielisessä | kaksikielisissä | |
elative | kaksikielisestä | kaksikielisistä | |
illative | kaksikieliseen | kaksikielisiin | |
adessive | kaksikielisellä | kaksikielisillä | |
ablative | kaksikieliseltä | kaksikielisiltä | |
allative | kaksikieliselle | kaksikielisille | |
essive | kaksikielisenä | kaksikielisinä | |
translative | kaksikieliseksi | kaksikielisiksi | |
abessive | kaksikielisettä | kaksikielisittä | |
instructive | — | kaksikielisin | |
comitative | — | kaksikielisine |