karkota

Hello, you have come here looking for the meaning of the word karkota. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word karkota, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say karkota in singular and plural. Everything you need to know about the word karkota you have here. The definition of the word karkota will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkarkota, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Pronunciation

Etymology 1

karka- +‎ -ota with secondary gemination of -k- > -kk- (karota with the stem karkoa- is found in dialects)

Verb

karkota

  1. (intransitive) to leave, to fade, to flee
Conjugation
Inflection of karkota (Kotus type 74*A/katketa, kk-k gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. karkkoan en karkkoa 1st sing. olen karkonnut en ole karkonnut
2nd sing. karkkoat et karkkoa 2nd sing. olet karkonnut et ole karkonnut
3rd sing. karkkoaa ei karkkoa 3rd sing. on karkonnut ei ole karkonnut
1st plur. karkkoamme emme karkkoa 1st plur. olemme karkonneet emme ole karkonneet
2nd plur. karkkoatte ette karkkoa 2nd plur. olette karkonneet ette ole karkonneet
3rd plur. karkkoavat eivät karkkoa 3rd plur. ovat karkonneet eivät ole karkonneet
passive karkotaan ei karkota passive on karkottu ei ole karkottu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. karkkosin en karkonnut 1st sing. olin karkonnut en ollut karkonnut
2nd sing. karkkosit et karkonnut 2nd sing. olit karkonnut et ollut karkonnut
3rd sing. karkkosi ei karkonnut 3rd sing. oli karkonnut ei ollut karkonnut
1st plur. karkkosimme emme karkonneet 1st plur. olimme karkonneet emme olleet karkonneet
2nd plur. karkkositte ette karkonneet 2nd plur. olitte karkonneet ette olleet karkonneet
3rd plur. karkkosivat eivät karkonneet 3rd plur. olivat karkonneet eivät olleet karkonneet
passive karkottiin ei karkottu passive oli karkottu ei ollut karkottu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. karkkoaisin
karkkoisin 		en karkkoaisi
en karkkoisi 		1st sing. olisin karkonnut en olisi karkonnut
2nd sing. karkkoaisit
karkkoisit 		et karkkoaisi
et karkkoisi 		2nd sing. olisit karkonnut et olisi karkonnut
3rd sing. karkkoaisi
karkkoisi 		ei karkkoaisi
ei karkkoisi 		3rd sing. olisi karkonnut ei olisi karkonnut
1st plur. karkkoaisimme
karkkoisimme 		emme karkkoaisi
emme karkkoisi 		1st plur. olisimme karkonneet emme olisi karkonneet
2nd plur. karkkoaisitte
karkkoisitte 		ette karkkoaisi
ette karkkoisi 		2nd plur. olisitte karkonneet ette olisi karkonneet
3rd plur. karkkoaisivat
karkkoisivat 		eivät karkkoaisi
eivät karkkoisi 		3rd plur. olisivat karkonneet eivät olisi karkonneet
passive karkottaisiin ei karkottaisi passive olisi karkottu ei olisi karkottu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. karkkoa älä karkkoa 2nd sing. — —
3rd sing. karkotkoon älköön karkotko 3rd sing. olkoon karkonnut älköön olko karkonnut
1st plur. karkotkaamme älkäämme karkotko 1st plur. — —
2nd plur. karkotkaa älkää karkotko 2nd plur. — —
3rd plur. karkotkoot älkööt karkotko 3rd plur. olkoot karkonneet älkööt olko karkonneet
passive karkottakoon älköön karkottako passive olkoon karkottu älköön olko karkottu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. karkonnen en karkonne 1st sing. lienen karkonnut en liene karkonnut
2nd sing. karkonnet et karkonne 2nd sing. lienet karkonnut et liene karkonnut
3rd sing. karkonnee ei karkonne 3rd sing. lienee karkonnut ei liene karkonnut
1st plur. karkonnemme emme karkonne 1st plur. lienemme karkonneet emme liene karkonneet
2nd plur. karkonnette ette karkonne 2nd plur. lienette karkonneet ette liene karkonneet
3rd plur. karkonnevat eivät karkonne 3rd plur. lienevät karkonneet eivät liene karkonneet
passive karkottaneen ei karkottane passive lienee karkottu ei liene karkottu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st karkota present karkkoava karkottava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st karkotakseni karkotaksemme
2nd karkotaksesi karkotaksenne
3rd karkotakseen
karkotaksensa
past karkonnut karkottu
2nd inessive2 karkotessa karkottaessa agent4 karkkoama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st karkotessani karkotessamme
2nd karkotessasi karkotessanne
3rd karkotessaan
karkotessansa
negative karkkoamaton
instructive karkoten —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive karkkoamassa —
elative karkkoamasta —
illative karkkoamaan —
adessive karkkoamalla —
abessive karkkoamatta —
instructive karkkoaman karkottaman
4th3 verbal noun karkkoaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st karkkoamaisillani karkkoamaisillamme
2nd karkkoamaisillasi karkkoamaisillanne
3rd karkkoamaisillaan
karkkoamaisillansa
Derived terms

Further reading

Etymology 2

Verb

karkota

  1. inflection of karkottaa:
    1. present active indicative connegative
    2. second-person singular present imperative
    3. second-person singular present active imperative connegative

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia