karku

From Proto-Finnic *karku. Equivalent to karata (“to escape, run away, flee”) +‎ -u.

• IPA^(key): /ˈkɑrku/,
• Rhymes: -ɑrku
• Hyphenation^(key): kar‧ku

karku

1. flight, escape (mostly used in the illative, inessive and elative cases)

   Synonym: pako

   olla karussa ― to be at large, to be on the loose

   juosta karkuun ― to run away (to flee by running)

   lähteä karkuun ― to escape, elude (to get away from)

   • 1880, Suonio [Julius Krohn], Kylän lapset, published 1918:

     Ei auta nyt karku —
     pois veteen vaan!
     Myös turha on parku
     nyt huuhdotaan.

     No good to run away now
     just get in the water!
     No good to cry either
     it's washing time now.

   • 1959, Väinö Linna, Täällä Pohjantähden alla, volume 2, →ISBN:

     Ja pienet jalat vilistivät kiivasta karkua, eikä lapsi enää kuullut hätääntyneen isän vaimeata huutoa:

     The little feet scampered in a frantic flight, and the child could hear the father's muffled cries no more:

   • 1981, Pekka Laaksonen, editor, Pelit ja leikit: Kalevalaseuran vuosikirja 61, →ISBN:

     Se oli hauska minusta, se oli mieliinpainuva juuri, että minkälainen niksi, että isäntärukka ei tiennyt tänä päivänä, että toiset suunnitteli karkua siinä, että olivat venättä laulavinaan kun mustalaiskielellä lauloivat.

     It was funny to me and stuck to my mind. You needed a trick so that the poor horse owner didn't realize the same day that the others were planning an escape by pretending to sing in Russian while singing in Romani.

   • 2020, Mirko Harjula, Koko kansan kasvatuslaitos - Sattumuksia ja ilmiöitä Suomen puolustuslaitoksen perustamiskaudelta 1918-1924, BoD - Books on Demand, →ISBN:

     Pataljoonankomentaja jääkärikapteeni Tiainen ehkäisi karun ottamalta 9. päivän iltana kolme sotilasta kiinni, ratsaamalla miehistön ylimääräisten patruunoiden varalta sekä asettamalla vahdit.

     The commander of the battalion, Jaeger Captain Tiainen prevented the escape by apprehending three soldiers on the evening of the 9th, by raiding the crew in case they had extra ammunition, and by assigning sentries.

2. high or full speed, gallop (mostly used idiomatically in the expression täyttä karkua (“at full speed”))

   Synonym: kova vauhti

• karata

• “karku”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

• arkku, kakru, rukka

• IPA^(key): /ˈkar.ku/
• Rhymes: -arku
• Syllabification: kar‧ku

karku m inan

1. genitive/locative/vocative singular of kark