katko

Hello, you have come here looking for the meaning of the word katko. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word katko, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say katko in singular and plural. Everything you need to know about the word katko you have here. The definition of the word katko will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkatko, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.
See also: kätkö

Finnish

Etymology 1

katkoa (to break into pieces) +‎ -o

Pronunciation

Noun

katko

  1. cut, break, pause
    Huoltotyöt aiheuttavat katkon keskiviikkona.
    Maintenance will cause a break in service on Wednesday.
  2. (colloquial) rehab
    Se pääsi katkolle.
    He/she made it to rehab.
  3. stake (usually in adessive singular to mean "at stake")
    Joukkueen kausi on katkolla torstain ottelussa.
    The team's season is at stake in the match on Thursday.
  4. Synonym of myrkkykatko
  5. (chess) interference
Declension
Inflection of katko (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative katko katkot
genitive katkon katkojen
partitive katkoa katkoja
illative katkoon katkoihin
singular plural
nominative katko katkot
accusative nom. katko katkot
gen. katkon
genitive katkon katkojen
partitive katkoa katkoja
inessive katkossa katkoissa
elative katkosta katkoista
illative katkoon katkoihin
adessive katkolla katkoilla
ablative katkolta katkoilta
allative katkolle katkoille
essive katkona katkoina
translative katkoksi katkoiksi
abessive katkotta katkoitta
instructive katkoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of katko (Kotus type 1/valo, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative katkoni katkoni
accusative nom. katkoni katkoni
gen. katkoni
genitive katkoni katkojeni
partitive katkoani katkojani
inessive katkossani katkoissani
elative katkostani katkoistani
illative katkooni katkoihini
adessive katkollani katkoillani
ablative katkoltani katkoiltani
allative katkolleni katkoilleni
essive katkonani katkoinani
translative katkokseni katkoikseni
abessive katkottani katkoittani
instructive
comitative katkoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative katkosi katkosi
accusative nom. katkosi katkosi
gen. katkosi
genitive katkosi katkojesi
partitive katkoasi katkojasi
inessive katkossasi katkoissasi
elative katkostasi katkoistasi
illative katkoosi katkoihisi
adessive katkollasi katkoillasi
ablative katkoltasi katkoiltasi
allative katkollesi katkoillesi
essive katkonasi katkoinasi
translative katkoksesi katkoiksesi
abessive katkottasi katkoittasi
instructive
comitative katkoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative katkomme katkomme
accusative nom. katkomme katkomme
gen. katkomme
genitive katkomme katkojemme
partitive katkoamme katkojamme
inessive katkossamme katkoissamme
elative katkostamme katkoistamme
illative katkoomme katkoihimme
adessive katkollamme katkoillamme
ablative katkoltamme katkoiltamme
allative katkollemme katkoillemme
essive katkonamme katkoinamme
translative katkoksemme katkoiksemme
abessive katkottamme katkoittamme
instructive
comitative katkoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative katkonne katkonne
accusative nom. katkonne katkonne
gen. katkonne
genitive katkonne katkojenne
partitive katkoanne katkojanne
inessive katkossanne katkoissanne
elative katkostanne katkoistanne
illative katkoonne katkoihinne
adessive katkollanne katkoillanne
ablative katkoltanne katkoiltanne
allative katkollenne katkoillenne
essive katkonanne katkoinanne
translative katkoksenne katkoiksenne
abessive katkottanne katkoittanne
instructive
comitative katkoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative katkonsa katkonsa
accusative nom. katkonsa katkonsa
gen. katkonsa
genitive katkonsa katkojensa
partitive katkoaan
katkoansa
katkojaan
katkojansa
inessive katkossaan
katkossansa
katkoissaan
katkoissansa
elative katkostaan
katkostansa
katkoistaan
katkoistansa
illative katkoonsa katkoihinsa
adessive katkollaan
katkollansa
katkoillaan
katkoillansa
ablative katkoltaan
katkoltansa
katkoiltaan
katkoiltansa
allative katkolleen
katkollensa
katkoilleen
katkoillensa
essive katkonaan
katkonansa
katkoinaan
katkoinansa
translative katkokseen
katkoksensa
katkoikseen
katkoiksensa
abessive katkottaan
katkottansa
katkoittaan
katkoittansa
instructive
comitative katkoineen
katkoinensa
Derived terms
compounds

Further reading

Etymology 2

Pronunciation

Verb

katko

  1. inflection of katkoa:
    1. present active indicative connegative
    2. second-person singular present imperative
    3. second-person singular present active imperative connegative

Anagrams