kaunistella

Hello, you have come here looking for the meaning of the word kaunistella. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word kaunistella, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say kaunistella in singular and plural. Everything you need to know about the word kaunistella you have here. The definition of the word kaunistella will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkaunistella, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

kaunistaa +‎ -ella

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑu̯nistelːɑˣ/,
  • Rhymes: -elːɑ
  • Hyphenation(key): kau‧nis‧tel‧la

Verb

kaunistella

  1. (transitive, usually atelic) to embellish, sugar, prettify, euphemize (to make something look more positive or acceptable than it would be in reality)
  2. (intransitive) to euphemize, be euphemistic

Conjugation

Inflection of kaunistella (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaunistelen en kaunistele 1st sing. olen kaunistellut en ole kaunistellut
2nd sing. kaunistelet et kaunistele 2nd sing. olet kaunistellut et ole kaunistellut
3rd sing. kaunistelee ei kaunistele 3rd sing. on kaunistellut ei ole kaunistellut
1st plur. kaunistelemme emme kaunistele 1st plur. olemme kaunistelleet emme ole kaunistelleet
2nd plur. kaunistelette ette kaunistele 2nd plur. olette kaunistelleet ette ole kaunistelleet
3rd plur. kaunistelevat eivät kaunistele 3rd plur. ovat kaunistelleet eivät ole kaunistelleet
passive kaunistellaan ei kaunistella passive on kaunisteltu ei ole kaunisteltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaunistelin en kaunistellut 1st sing. olin kaunistellut en ollut kaunistellut
2nd sing. kaunistelit et kaunistellut 2nd sing. olit kaunistellut et ollut kaunistellut
3rd sing. kaunisteli ei kaunistellut 3rd sing. oli kaunistellut ei ollut kaunistellut
1st plur. kaunistelimme emme kaunistelleet 1st plur. olimme kaunistelleet emme olleet kaunistelleet
2nd plur. kaunistelitte ette kaunistelleet 2nd plur. olitte kaunistelleet ette olleet kaunistelleet
3rd plur. kaunistelivat eivät kaunistelleet 3rd plur. olivat kaunistelleet eivät olleet kaunistelleet
passive kaunisteltiin ei kaunisteltu passive oli kaunisteltu ei ollut kaunisteltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaunistelisin en kaunistelisi 1st sing. olisin kaunistellut en olisi kaunistellut
2nd sing. kaunistelisit et kaunistelisi 2nd sing. olisit kaunistellut et olisi kaunistellut
3rd sing. kaunistelisi ei kaunistelisi 3rd sing. olisi kaunistellut ei olisi kaunistellut
1st plur. kaunistelisimme emme kaunistelisi 1st plur. olisimme kaunistelleet emme olisi kaunistelleet
2nd plur. kaunistelisitte ette kaunistelisi 2nd plur. olisitte kaunistelleet ette olisi kaunistelleet
3rd plur. kaunistelisivat eivät kaunistelisi 3rd plur. olisivat kaunistelleet eivät olisi kaunistelleet
passive kaunisteltaisiin ei kaunisteltaisi passive olisi kaunisteltu ei olisi kaunisteltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kaunistele älä kaunistele 2nd sing.
3rd sing. kaunistelkoon älköön kaunistelko 3rd sing. olkoon kaunistellut älköön olko kaunistellut
1st plur. kaunistelkaamme älkäämme kaunistelko 1st plur.
2nd plur. kaunistelkaa älkää kaunistelko 2nd plur.
3rd plur. kaunistelkoot älkööt kaunistelko 3rd plur. olkoot kaunistelleet älkööt olko kaunistelleet
passive kaunisteltakoon älköön kaunisteltako passive olkoon kaunisteltu älköön olko kaunisteltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaunistellen en kaunistelle 1st sing. lienen kaunistellut en liene kaunistellut
2nd sing. kaunistellet et kaunistelle 2nd sing. lienet kaunistellut et liene kaunistellut
3rd sing. kaunistellee ei kaunistelle 3rd sing. lienee kaunistellut ei liene kaunistellut
1st plur. kaunistellemme emme kaunistelle 1st plur. lienemme kaunistelleet emme liene kaunistelleet
2nd plur. kaunistellette ette kaunistelle 2nd plur. lienette kaunistelleet ette liene kaunistelleet
3rd plur. kaunistellevat eivät kaunistelle 3rd plur. lienevät kaunistelleet eivät liene kaunistelleet
passive kaunisteltaneen ei kaunisteltane passive lienee kaunisteltu ei liene kaunisteltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kaunistella present kaunisteleva kaunisteltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kaunistellakseni kaunistellaksemme
2nd kaunistellaksesi kaunistellaksenne
3rd kaunistellakseen
kaunistellaksensa
past kaunistellut kaunisteltu
2nd inessive2 kaunistellessa kaunisteltaessa agent4 kaunistelema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kaunistellessani kaunistellessamme
2nd kaunistellessasi kaunistellessanne
3rd kaunistellessaan
kaunistellessansa
negative kaunistelematon
instructive kaunistellen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive kaunistelemassa
elative kaunistelemasta
illative kaunistelemaan
adessive kaunistelemalla
abessive kaunistelematta
instructive kaunisteleman kaunisteltaman
4th3 verbal noun kaunisteleminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kaunistelemaisillani kaunistelemaisillamme
2nd kaunistelemaisillasi kaunistelemaisillanne
3rd kaunistelemaisillaan
kaunistelemaisillansa

Derived terms

Further reading

Anagrams