keikkailla

Hello, you have come here looking for the meaning of the word keikkailla. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word keikkailla, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say keikkailla in singular and plural. Everything you need to know about the word keikkailla you have here. The definition of the word keikkailla will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkeikkailla, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

From keikka +‎ -illa.

Pronunciation

Verb

keikkailla (colloquial)

  1. to gig (to engage in musical performances)
  2. to job (to do odd jobs or occasional work for hire)

Conjugation

Inflection of keikkailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. keikkailen en keikkaile 1st sing. olen keikkaillut en ole keikkaillut
2nd sing. keikkailet et keikkaile 2nd sing. olet keikkaillut et ole keikkaillut
3rd sing. keikkailee ei keikkaile 3rd sing. on keikkaillut ei ole keikkaillut
1st plur. keikkailemme emme keikkaile 1st plur. olemme keikkailleet emme ole keikkailleet
2nd plur. keikkailette ette keikkaile 2nd plur. olette keikkailleet ette ole keikkailleet
3rd plur. keikkailevat eivät keikkaile 3rd plur. ovat keikkailleet eivät ole keikkailleet
passive keikkaillaan ei keikkailla passive on keikkailtu ei ole keikkailtu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. keikkailin en keikkaillut 1st sing. olin keikkaillut en ollut keikkaillut
2nd sing. keikkailit et keikkaillut 2nd sing. olit keikkaillut et ollut keikkaillut
3rd sing. keikkaili ei keikkaillut 3rd sing. oli keikkaillut ei ollut keikkaillut
1st plur. keikkailimme emme keikkailleet 1st plur. olimme keikkailleet emme olleet keikkailleet
2nd plur. keikkailitte ette keikkailleet 2nd plur. olitte keikkailleet ette olleet keikkailleet
3rd plur. keikkailivat eivät keikkailleet 3rd plur. olivat keikkailleet eivät olleet keikkailleet
passive keikkailtiin ei keikkailtu passive oli keikkailtu ei ollut keikkailtu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. keikkailisin en keikkailisi 1st sing. olisin keikkaillut en olisi keikkaillut
2nd sing. keikkailisit et keikkailisi 2nd sing. olisit keikkaillut et olisi keikkaillut
3rd sing. keikkailisi ei keikkailisi 3rd sing. olisi keikkaillut ei olisi keikkaillut
1st plur. keikkailisimme emme keikkailisi 1st plur. olisimme keikkailleet emme olisi keikkailleet
2nd plur. keikkailisitte ette keikkailisi 2nd plur. olisitte keikkailleet ette olisi keikkailleet
3rd plur. keikkailisivat eivät keikkailisi 3rd plur. olisivat keikkailleet eivät olisi keikkailleet
passive keikkailtaisiin ei keikkailtaisi passive olisi keikkailtu ei olisi keikkailtu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. keikkaile älä keikkaile 2nd sing. — —
3rd sing. keikkailkoon älköön keikkailko 3rd sing. olkoon keikkaillut älköön olko keikkaillut
1st plur. keikkailkaamme älkäämme keikkailko 1st plur. — —
2nd plur. keikkailkaa älkää keikkailko 2nd plur. — —
3rd plur. keikkailkoot älkööt keikkailko 3rd plur. olkoot keikkailleet älkööt olko keikkailleet
passive keikkailtakoon älköön keikkailtako passive olkoon keikkailtu älköön olko keikkailtu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. keikkaillen en keikkaille 1st sing. lienen keikkaillut en liene keikkaillut
2nd sing. keikkaillet et keikkaille 2nd sing. lienet keikkaillut et liene keikkaillut
3rd sing. keikkaillee ei keikkaille 3rd sing. lienee keikkaillut ei liene keikkaillut
1st plur. keikkaillemme emme keikkaille 1st plur. lienemme keikkailleet emme liene keikkailleet
2nd plur. keikkaillette ette keikkaille 2nd plur. lienette keikkailleet ette liene keikkailleet
3rd plur. keikkaillevat eivät keikkaille 3rd plur. lienevät keikkailleet eivät liene keikkailleet
passive keikkailtaneen ei keikkailtane passive lienee keikkailtu ei liene keikkailtu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st keikkailla present keikkaileva keikkailtava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st keikkaillakseni keikkaillaksemme
2nd keikkaillaksesi keikkaillaksenne
3rd keikkaillakseen
keikkaillaksensa
past keikkaillut keikkailtu
2nd inessive2 keikkaillessa keikkailtaessa agent4 keikkailema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st keikkaillessani keikkaillessamme
2nd keikkaillessasi keikkaillessanne
3rd keikkaillessaan
keikkaillessansa
negative keikkailematon
instructive keikkaillen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive keikkailemassa —
elative keikkailemasta —
illative keikkailemaan —
adessive keikkailemalla —
abessive keikkailematta —
instructive keikkaileman keikkailtaman
4th3 verbal noun keikkaileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st keikkailemaisillani keikkailemaisillamme
2nd keikkailemaisillasi keikkailemaisillanne
3rd keikkailemaisillaan
keikkailemaisillansa

Derived terms

See also

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia