keikkua

Hello, you have come here looking for the meaning of the word keikkua. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word keikkua, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say keikkua in singular and plural. Everything you need to know about the word keikkua you have here. The definition of the word keikkua will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkeikkua, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *këikkudak.

Pronunciation

Verb

keikkua

  1. (intransitive) To rock.

Conjugation

Inflection of keikkua (Kotus type 52*A/sanoa, kk-k gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. keikun en keiku 1st sing. olen keikkunut en ole keikkunut
2nd sing. keikut et keiku 2nd sing. olet keikkunut et ole keikkunut
3rd sing. keikkuu ei keiku 3rd sing. on keikkunut ei ole keikkunut
1st plur. keikumme emme keiku 1st plur. olemme keikkuneet emme ole keikkuneet
2nd plur. keikutte ette keiku 2nd plur. olette keikkuneet ette ole keikkuneet
3rd plur. keikkuvat eivät keiku 3rd plur. ovat keikkuneet eivät ole keikkuneet
passive keikutaan ei keikuta passive on keikuttu ei ole keikuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. keikuin en keikkunut 1st sing. olin keikkunut en ollut keikkunut
2nd sing. keikuit et keikkunut 2nd sing. olit keikkunut et ollut keikkunut
3rd sing. keikkui ei keikkunut 3rd sing. oli keikkunut ei ollut keikkunut
1st plur. keikuimme emme keikkuneet 1st plur. olimme keikkuneet emme olleet keikkuneet
2nd plur. keikuitte ette keikkuneet 2nd plur. olitte keikkuneet ette olleet keikkuneet
3rd plur. keikkuivat eivät keikkuneet 3rd plur. olivat keikkuneet eivät olleet keikkuneet
passive keikuttiin ei keikuttu passive oli keikuttu ei ollut keikuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. keikkuisin en keikkuisi 1st sing. olisin keikkunut en olisi keikkunut
2nd sing. keikkuisit et keikkuisi 2nd sing. olisit keikkunut et olisi keikkunut
3rd sing. keikkuisi ei keikkuisi 3rd sing. olisi keikkunut ei olisi keikkunut
1st plur. keikkuisimme emme keikkuisi 1st plur. olisimme keikkuneet emme olisi keikkuneet
2nd plur. keikkuisitte ette keikkuisi 2nd plur. olisitte keikkuneet ette olisi keikkuneet
3rd plur. keikkuisivat eivät keikkuisi 3rd plur. olisivat keikkuneet eivät olisi keikkuneet
passive keikuttaisiin ei keikuttaisi passive olisi keikuttu ei olisi keikuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. keiku älä keiku 2nd sing.
3rd sing. keikkukoon älköön keikkuko 3rd sing. olkoon keikkunut älköön olko keikkunut
1st plur. keikkukaamme älkäämme keikkuko 1st plur.
2nd plur. keikkukaa älkää keikkuko 2nd plur.
3rd plur. keikkukoot älkööt keikkuko 3rd plur. olkoot keikkuneet älkööt olko keikkuneet
passive keikuttakoon älköön keikuttako passive olkoon keikuttu älköön olko keikuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. keikkunen en keikkune 1st sing. lienen keikkunut en liene keikkunut
2nd sing. keikkunet et keikkune 2nd sing. lienet keikkunut et liene keikkunut
3rd sing. keikkunee ei keikkune 3rd sing. lienee keikkunut ei liene keikkunut
1st plur. keikkunemme emme keikkune 1st plur. lienemme keikkuneet emme liene keikkuneet
2nd plur. keikkunette ette keikkune 2nd plur. lienette keikkuneet ette liene keikkuneet
3rd plur. keikkunevat eivät keikkune 3rd plur. lienevät keikkuneet eivät liene keikkuneet
passive keikuttaneen ei keikuttane passive lienee keikuttu ei liene keikuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st keikkua present keikkuva keikuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st keikkuakseni keikkuaksemme
2nd keikkuaksesi keikkuaksenne
3rd keikkuakseen
keikkuaksensa
past keikkunut keikuttu
2nd inessive2 keikkuessa keikuttaessa agent4 keikkuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st keikkuessani keikkuessamme
2nd keikkuessasi keikkuessanne
3rd keikkuessaan
keikkuessansa
negative keikkumaton
instructive keikkuen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive keikkumassa
elative keikkumasta
illative keikkumaan
adessive keikkumalla
abessive keikkumatta
instructive keikkuman keikuttaman
4th3 verbal noun keikkuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st keikkumaisillani keikkumaisillamme
2nd keikkumaisillasi keikkumaisillanne
3rd keikkumaisillaan
keikkumaisillansa

Derived terms

Further reading