keikuttaa

Hello, you have come here looking for the meaning of the word keikuttaa. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word keikuttaa, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say keikuttaa in singular and plural. Everything you need to know about the word keikuttaa you have here. The definition of the word keikuttaa will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkeikuttaa, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

keikkua +‎ -ttaa

Pronunciation

Verb

keikuttaa

  1. (transitive, usually atelic) To rock.

Conjugation

Inflection of keikuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. keikutan en keikuta 1st sing. olen keikuttanut en ole keikuttanut
2nd sing. keikutat et keikuta 2nd sing. olet keikuttanut et ole keikuttanut
3rd sing. keikuttaa ei keikuta 3rd sing. on keikuttanut ei ole keikuttanut
1st plur. keikutamme emme keikuta 1st plur. olemme keikuttaneet emme ole keikuttaneet
2nd plur. keikutatte ette keikuta 2nd plur. olette keikuttaneet ette ole keikuttaneet
3rd plur. keikuttavat eivät keikuta 3rd plur. ovat keikuttaneet eivät ole keikuttaneet
passive keikutetaan ei keikuteta passive on keikutettu ei ole keikutettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. keikutin en keikuttanut 1st sing. olin keikuttanut en ollut keikuttanut
2nd sing. keikutit et keikuttanut 2nd sing. olit keikuttanut et ollut keikuttanut
3rd sing. keikutti ei keikuttanut 3rd sing. oli keikuttanut ei ollut keikuttanut
1st plur. keikutimme emme keikuttaneet 1st plur. olimme keikuttaneet emme olleet keikuttaneet
2nd plur. keikutitte ette keikuttaneet 2nd plur. olitte keikuttaneet ette olleet keikuttaneet
3rd plur. keikuttivat eivät keikuttaneet 3rd plur. olivat keikuttaneet eivät olleet keikuttaneet
passive keikutettiin ei keikutettu passive oli keikutettu ei ollut keikutettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. keikuttaisin en keikuttaisi 1st sing. olisin keikuttanut en olisi keikuttanut
2nd sing. keikuttaisit et keikuttaisi 2nd sing. olisit keikuttanut et olisi keikuttanut
3rd sing. keikuttaisi ei keikuttaisi 3rd sing. olisi keikuttanut ei olisi keikuttanut
1st plur. keikuttaisimme emme keikuttaisi 1st plur. olisimme keikuttaneet emme olisi keikuttaneet
2nd plur. keikuttaisitte ette keikuttaisi 2nd plur. olisitte keikuttaneet ette olisi keikuttaneet
3rd plur. keikuttaisivat eivät keikuttaisi 3rd plur. olisivat keikuttaneet eivät olisi keikuttaneet
passive keikutettaisiin ei keikutettaisi passive olisi keikutettu ei olisi keikutettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. keikuta älä keikuta 2nd sing. — —
3rd sing. keikuttakoon älköön keikuttako 3rd sing. olkoon keikuttanut älköön olko keikuttanut
1st plur. keikuttakaamme älkäämme keikuttako 1st plur. — —
2nd plur. keikuttakaa älkää keikuttako 2nd plur. — —
3rd plur. keikuttakoot älkööt keikuttako 3rd plur. olkoot keikuttaneet älkööt olko keikuttaneet
passive keikutettakoon älköön keikutettako passive olkoon keikutettu älköön olko keikutettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. keikuttanen en keikuttane 1st sing. lienen keikuttanut en liene keikuttanut
2nd sing. keikuttanet et keikuttane 2nd sing. lienet keikuttanut et liene keikuttanut
3rd sing. keikuttanee ei keikuttane 3rd sing. lienee keikuttanut ei liene keikuttanut
1st plur. keikuttanemme emme keikuttane 1st plur. lienemme keikuttaneet emme liene keikuttaneet
2nd plur. keikuttanette ette keikuttane 2nd plur. lienette keikuttaneet ette liene keikuttaneet
3rd plur. keikuttanevat eivät keikuttane 3rd plur. lienevät keikuttaneet eivät liene keikuttaneet
passive keikutettaneen ei keikutettane passive lienee keikutettu ei liene keikutettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st keikuttaa present keikuttava keikutettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st keikuttaakseni keikuttaaksemme
2nd keikuttaaksesi keikuttaaksenne
3rd keikuttaakseen
keikuttaaksensa
past keikuttanut keikutettu
2nd inessive2 keikuttaessa keikutettaessa agent4 keikuttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st keikuttaessani keikuttaessamme
2nd keikuttaessasi keikuttaessanne
3rd keikuttaessaan
keikuttaessansa
negative keikuttamaton
instructive keikuttaen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form keikuttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive keikuttamassa —
elative keikuttamasta —
illative keikuttamaan —
adessive keikuttamalla —
abessive keikuttamatta —
instructive keikuttaman keikutettaman
4th3 verbal noun keikuttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st keikuttamaisillani keikuttamaisillamme
2nd keikuttamaisillasi keikuttamaisillanne
3rd keikuttamaisillaan
keikuttamaisillansa

Derived terms

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia