keitin

Hello, you have come here looking for the meaning of the word keitin. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word keitin, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say keitin in singular and plural. Everything you need to know about the word keitin you have here. The definition of the word keitin will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkeitin, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Pronunciation

Etymology 1

keittää (“to cook; brew (drinks)”) +‎ -in. Coined by Finnish author and priest Antero Warelius.

Noun

keitin

  1. an appliance or utensil for cooking food or brewing drinks (with heat); cooker, etc.
    1. Ellipsis of kahvinkeitin (“coffee machine, coffeemaker”).
    2. Ellipsis of vedenkeitin (“electric kettle”).
    3. portable stove
  2. (as modifier in compounds) cooking
  3. digester (in process industry, a vessel in which chemical or biological reactions are carried out in elevated temperature)
Declension
Inflection of keitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
nominative keitin keittimet
genitive keittimen keittimien
keitinten
partitive keitintä keittimiä
illative keittimeen keittimiin
singular plural
nominative keitin keittimet
accusative nom. keitin keittimet
gen. keittimen
genitive keittimen keittimien
keitinten
partitive keitintä keittimiä
inessive keittimessä keittimissä
elative keittimestä keittimistä
illative keittimeen keittimiin
adessive keittimellä keittimillä
ablative keittimeltä keittimiltä
allative keittimelle keittimille
essive keittimenä keittiminä
translative keittimeksi keittimiksi
abessive keittimettä keittimittä
instructive — keittimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of keitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative keittimeni keittimeni
accusative nom. keittimeni keittimeni
gen. keittimeni
genitive keittimeni keittimieni
keitinteni
partitive keitintäni keittimiäni
inessive keittimessäni keittimissäni
elative keittimestäni keittimistäni
illative keittimeeni keittimiini
adessive keittimelläni keittimilläni
ablative keittimeltäni keittimiltäni
allative keittimelleni keittimilleni
essive keittimenäni keittiminäni
translative keittimekseni keittimikseni
abessive keittimettäni keittimittäni
instructive — —
comitative — keittimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative keittimesi keittimesi
accusative nom. keittimesi keittimesi
gen. keittimesi
genitive keittimesi keittimiesi
keitintesi
partitive keitintäsi keittimiäsi
inessive keittimessäsi keittimissäsi
elative keittimestäsi keittimistäsi
illative keittimeesi keittimiisi
adessive keittimelläsi keittimilläsi
ablative keittimeltäsi keittimiltäsi
allative keittimellesi keittimillesi
essive keittimenäsi keittiminäsi
translative keittimeksesi keittimiksesi
abessive keittimettäsi keittimittäsi
instructive — —
comitative — keittiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative keittimemme keittimemme
accusative nom. keittimemme keittimemme
gen. keittimemme
genitive keittimemme keittimiemme
keitintemme
partitive keitintämme keittimiämme
inessive keittimessämme keittimissämme
elative keittimestämme keittimistämme
illative keittimeemme keittimiimme
adessive keittimellämme keittimillämme
ablative keittimeltämme keittimiltämme
allative keittimellemme keittimillemme
essive keittimenämme keittiminämme
translative keittimeksemme keittimiksemme
abessive keittimettämme keittimittämme
instructive — —
comitative — keittiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative keittimenne keittimenne
accusative nom. keittimenne keittimenne
gen. keittimenne
genitive keittimenne keittimienne
keitintenne
partitive keitintänne keittimiänne
inessive keittimessänne keittimissänne
elative keittimestänne keittimistänne
illative keittimeenne keittimiinne
adessive keittimellänne keittimillänne
ablative keittimeltänne keittimiltänne
allative keittimellenne keittimillenne
essive keittimenänne keittiminänne
translative keittimeksenne keittimiksenne
abessive keittimettänne keittimittänne
instructive — —
comitative — keittiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative keittimensä keittimensä
accusative nom. keittimensä keittimensä
gen. keittimensä
genitive keittimensä keittimiensä
keitintensä
partitive keitintään
keitintänsä 		keittimiään
keittimiänsä
inessive keittimessään
keittimessänsä 		keittimissään
keittimissänsä
elative keittimestään
keittimestänsä 		keittimistään
keittimistänsä
illative keittimeensä keittimiinsä
adessive keittimellään
keittimellänsä 		keittimillään
keittimillänsä
ablative keittimeltään
keittimeltänsä 		keittimiltään
keittimiltänsä
allative keittimelleen
keittimellensä 		keittimilleen
keittimillensä
essive keittimenään
keittimenänsä 		keittiminään
keittiminänsä
translative keittimekseen
keittimeksensä 		keittimikseen
keittimiksensä
abessive keittimettään
keittimettänsä 		keittimittään
keittimittänsä
instructive — —
comitative — keittimineen
keittiminensä
Derived terms
compounds

Further reading

Etymology 2

Verb

keitin

  1. first-person singular past indicative of keittää

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia