From kello (“bell”) + keskiviikko (“Wednesday”); in rural tradition bells were hung on the neck of farm animals on Holy Wednesday.
kellokeskiviikko (dated)
| Inflection of kellokeskiviikko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | kellokeskiviikko | kellokeskiviikot | |
| genitive | kellokeskiviikon | kellokeskiviikkojen | |
| partitive | kellokeskiviikkoa | kellokeskiviikkoja | |
| illative | kellokeskiviikkoon | kellokeskiviikkoihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | kellokeskiviikko | kellokeskiviikot | |
| accusative | nom. | kellokeskiviikko | kellokeskiviikot |
| gen. | kellokeskiviikon | ||
| genitive | kellokeskiviikon | kellokeskiviikkojen | |
| partitive | kellokeskiviikkoa | kellokeskiviikkoja | |
| inessive | kellokeskiviikossa | kellokeskiviikoissa | |
| elative | kellokeskiviikosta | kellokeskiviikoista | |
| illative | kellokeskiviikkoon | kellokeskiviikkoihin | |
| adessive | kellokeskiviikolla | kellokeskiviikoilla | |
| ablative | kellokeskiviikolta | kellokeskiviikoilta | |
| allative | kellokeskiviikolle | kellokeskiviikoille | |
| essive | kellokeskiviikkona | kellokeskiviikkoina | |
| translative | kellokeskiviikoksi | kellokeskiviikoiksi | |
| abessive | kellokeskiviikotta | kellokeskiviikoitta | |
| instructive | — | kellokeskiviikoin | |
| comitative | See the possessive forms below. | ||