kieliä

Hello, you have come here looking for the meaning of the word kieliä. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word kieliä, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say kieliä in singular and plural. Everything you need to know about the word kieliä you have here. The definition of the word kieliä will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkieliä, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology 1

kieli +‎ -iä

Pronunciation

Verb

kieliä

  1. (intransitive) to inform, snitch, gossip about
  2. (intransitive, figuratively) to indicate, suggest
Conjugation
Inflection of kieliä (Kotus type 61/sallia, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kielin en kieli 1st sing. olen kielinyt en ole kielinyt
2nd sing. kielit et kieli 2nd sing. olet kielinyt et ole kielinyt
3rd sing. kielii ei kieli 3rd sing. on kielinyt ei ole kielinyt
1st plur. kielimme emme kieli 1st plur. olemme kielineet emme ole kielineet
2nd plur. kielitte ette kieli 2nd plur. olette kielineet ette ole kielineet
3rd plur. kielivät eivät kieli 3rd plur. ovat kielineet eivät ole kielineet
passive kielitään ei kielitä passive on kielitty ei ole kielitty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kielin en kielinyt 1st sing. olin kielinyt en ollut kielinyt
2nd sing. kielit et kielinyt 2nd sing. olit kielinyt et ollut kielinyt
3rd sing. kieli ei kielinyt 3rd sing. oli kielinyt ei ollut kielinyt
1st plur. kielimme emme kielineet 1st plur. olimme kielineet emme olleet kielineet
2nd plur. kielitte ette kielineet 2nd plur. olitte kielineet ette olleet kielineet
3rd plur. kielivät eivät kielineet 3rd plur. olivat kielineet eivät olleet kielineet
passive kielittiin ei kielitty passive oli kielitty ei ollut kielitty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kielisin en kielisi 1st sing. olisin kielinyt en olisi kielinyt
2nd sing. kielisit et kielisi 2nd sing. olisit kielinyt et olisi kielinyt
3rd sing. kielisi ei kielisi 3rd sing. olisi kielinyt ei olisi kielinyt
1st plur. kielisimme emme kielisi 1st plur. olisimme kielineet emme olisi kielineet
2nd plur. kielisitte ette kielisi 2nd plur. olisitte kielineet ette olisi kielineet
3rd plur. kielisivät eivät kielisi 3rd plur. olisivat kielineet eivät olisi kielineet
passive kielittäisiin ei kielittäisi passive olisi kielitty ei olisi kielitty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kieli älä kieli 2nd sing. — —
3rd sing. kieliköön älköön kielikö 3rd sing. olkoon kielinyt älköön olko kielinyt
1st plur. kielikäämme älkäämme kielikö 1st plur. — —
2nd plur. kielikää älkää kielikö 2nd plur. — —
3rd plur. kielikööt älkööt kielikö 3rd plur. olkoot kielineet älkööt olko kielineet
passive kielittäköön älköön kielittäkö passive olkoon kielitty älköön olko kielitty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kielinen en kieline 1st sing. lienen kielinyt en liene kielinyt
2nd sing. kielinet et kieline 2nd sing. lienet kielinyt et liene kielinyt
3rd sing. kielinee ei kieline 3rd sing. lienee kielinyt ei liene kielinyt
1st plur. kielinemme emme kieline 1st plur. lienemme kielineet emme liene kielineet
2nd plur. kielinette ette kieline 2nd plur. lienette kielineet ette liene kielineet
3rd plur. kielinevät eivät kieline 3rd plur. lienevät kielineet eivät liene kielineet
passive kielittäneen ei kielittäne passive lienee kielitty ei liene kielitty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kieliä present kielivä kielittävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kieliäkseni kieliäksemme
2nd kieliäksesi kieliäksenne
3rd kieliäkseen
kieliäksensä
past kielinyt kielitty
2nd inessive2 kieliessä kielittäessä agent4 kielimä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kieliessäni kieliessämme
2nd kieliessäsi kieliessänne
3rd kieliessään
kieliessänsä
negative kielimätön
instructive kielien —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive kielimässä —
elative kielimästä —
illative kielimään —
adessive kielimällä —
abessive kielimättä —
instructive kielimän kielittämän
4th3 verbal noun kieliminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kielimäisilläni kielimäisillämme
2nd kielimäisilläsi kielimäisillänne
3rd kielimäisillään
kielimäisillänsä
Derived terms

Further reading

Etymology 2

Pronunciation

Noun

kieliä

  1. partitive plural of kieli
Wikious
Boobota
Sagapedia