kielitiede

Hello, you have come here looking for the meaning of the word kielitiede. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word kielitiede, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say kielitiede in singular and plural. Everything you need to know about the word kielitiede you have here. The definition of the word kielitiede will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkielitiede, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Finnish Wikipedia has an article on:
Wikipedia fi

Etymology

kieli (“language”) +‎ tiede (“science”). Coined by Finnish physician and translator Wolmar Schildt in 1844.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkie̯liˌtie̯deˣ/,
  • Rhymes: -iede
  • Hyphenation(key): kieli‧tiede

Noun

kielitiede

  1. linguistics

Declension

Inflection of kielitiede (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
nominative kielitiede kielitieteet
genitive kielitieteen kielitieteiden
kielitieteitten
partitive kielitiedettä kielitieteitä
illative kielitieteeseen kielitieteisiin
kielitieteihin
singular plural
nominative kielitiede kielitieteet
accusative nom. kielitiede kielitieteet
gen. kielitieteen
genitive kielitieteen kielitieteiden
kielitieteitten
partitive kielitiedettä kielitieteitä
inessive kielitieteessä kielitieteissä
elative kielitieteestä kielitieteistä
illative kielitieteeseen kielitieteisiin
kielitieteihin
adessive kielitieteellä kielitieteillä
ablative kielitieteeltä kielitieteiltä
allative kielitieteelle kielitieteille
essive kielitieteenä kielitieteinä
translative kielitieteeksi kielitieteiksi
abessive kielitieteettä kielitieteittä
instructive — kielitietein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kielitiede (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kielitieteeni kielitieteeni
accusative nom. kielitieteeni kielitieteeni
gen. kielitieteeni
genitive kielitieteeni kielitieteideni
kielitieteitteni
partitive kielitiedettäni kielitieteitäni
inessive kielitieteessäni kielitieteissäni
elative kielitieteestäni kielitieteistäni
illative kielitieteeseeni kielitieteisiini
kielitieteihini
adessive kielitieteelläni kielitieteilläni
ablative kielitieteeltäni kielitieteiltäni
allative kielitieteelleni kielitieteilleni
essive kielitieteenäni kielitieteinäni
translative kielitieteekseni kielitieteikseni
abessive kielitieteettäni kielitieteittäni
instructive — —
comitative — kielitieteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kielitieteesi kielitieteesi
accusative nom. kielitieteesi kielitieteesi
gen. kielitieteesi
genitive kielitieteesi kielitieteidesi
kielitieteittesi
partitive kielitiedettäsi kielitieteitäsi
inessive kielitieteessäsi kielitieteissäsi
elative kielitieteestäsi kielitieteistäsi
illative kielitieteeseesi kielitieteisiisi
kielitieteihisi
adessive kielitieteelläsi kielitieteilläsi
ablative kielitieteeltäsi kielitieteiltäsi
allative kielitieteellesi kielitieteillesi
essive kielitieteenäsi kielitieteinäsi
translative kielitieteeksesi kielitieteiksesi
abessive kielitieteettäsi kielitieteittäsi
instructive — —
comitative — kielitieteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kielitieteemme kielitieteemme
accusative nom. kielitieteemme kielitieteemme
gen. kielitieteemme
genitive kielitieteemme kielitieteidemme
kielitieteittemme
partitive kielitiedettämme kielitieteitämme
inessive kielitieteessämme kielitieteissämme
elative kielitieteestämme kielitieteistämme
illative kielitieteeseemme kielitieteisiimme
kielitieteihimme
adessive kielitieteellämme kielitieteillämme
ablative kielitieteeltämme kielitieteiltämme
allative kielitieteellemme kielitieteillemme
essive kielitieteenämme kielitieteinämme
translative kielitieteeksemme kielitieteiksemme
abessive kielitieteettämme kielitieteittämme
instructive — —
comitative — kielitieteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kielitieteenne kielitieteenne
accusative nom. kielitieteenne kielitieteenne
gen. kielitieteenne
genitive kielitieteenne kielitieteidenne
kielitieteittenne
partitive kielitiedettänne kielitieteitänne
inessive kielitieteessänne kielitieteissänne
elative kielitieteestänne kielitieteistänne
illative kielitieteeseenne kielitieteisiinne
kielitieteihinne
adessive kielitieteellänne kielitieteillänne
ablative kielitieteeltänne kielitieteiltänne
allative kielitieteellenne kielitieteillenne
essive kielitieteenänne kielitieteinänne
translative kielitieteeksenne kielitieteiksenne
abessive kielitieteettänne kielitieteittänne
instructive — —
comitative — kielitieteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kielitieteensä kielitieteensä
accusative nom. kielitieteensä kielitieteensä
gen. kielitieteensä
genitive kielitieteensä kielitieteidensä
kielitieteittensä
partitive kielitiedettään
kielitiedettänsä 		kielitieteitään
kielitieteitänsä
inessive kielitieteessään
kielitieteessänsä 		kielitieteissään
kielitieteissänsä
elative kielitieteestään
kielitieteestänsä 		kielitieteistään
kielitieteistänsä
illative kielitieteeseensä kielitieteisiinsä
kielitieteihinsä
adessive kielitieteellään
kielitieteellänsä 		kielitieteillään
kielitieteillänsä
ablative kielitieteeltään
kielitieteeltänsä 		kielitieteiltään
kielitieteiltänsä
allative kielitieteelleen
kielitieteellensä 		kielitieteilleen
kielitieteillensä
essive kielitieteenään
kielitieteenänsä 		kielitieteinään
kielitieteinänsä
translative kielitieteekseen
kielitieteeksensä 		kielitieteikseen
kielitieteiksensä
abessive kielitieteettään
kielitieteettänsä 		kielitieteittään
kielitieteittänsä
instructive — —
comitative — kielitieteineen
kielitieteinensä

Synonyms

Derived terms

compounds

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia