kiikkua

Hello, you have come here looking for the meaning of the word kiikkua. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word kiikkua, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say kiikkua in singular and plural. Everything you need to know about the word kiikkua you have here. The definition of the word kiikkua will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkiikkua, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology 1

From Proto-Finnic *kiikkudak, ultimately possibly onomatopoeic. Related to Estonian kiikuma and Karelian kiikkuo.

Pronunciation

Verb

kiikkua

  1. (intransitive) to swing, rock
Conjugation
Inflection of kiikkua (Kotus type 52*A/sanoa, kk-k gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiikun en kiiku 1st sing. olen kiikkunut en ole kiikkunut
2nd sing. kiikut et kiiku 2nd sing. olet kiikkunut et ole kiikkunut
3rd sing. kiikkuu ei kiiku 3rd sing. on kiikkunut ei ole kiikkunut
1st plur. kiikumme emme kiiku 1st plur. olemme kiikkuneet emme ole kiikkuneet
2nd plur. kiikutte ette kiiku 2nd plur. olette kiikkuneet ette ole kiikkuneet
3rd plur. kiikkuvat eivät kiiku 3rd plur. ovat kiikkuneet eivät ole kiikkuneet
passive kiikutaan ei kiikuta passive on kiikuttu ei ole kiikuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiikuin en kiikkunut 1st sing. olin kiikkunut en ollut kiikkunut
2nd sing. kiikuit et kiikkunut 2nd sing. olit kiikkunut et ollut kiikkunut
3rd sing. kiikkui ei kiikkunut 3rd sing. oli kiikkunut ei ollut kiikkunut
1st plur. kiikuimme emme kiikkuneet 1st plur. olimme kiikkuneet emme olleet kiikkuneet
2nd plur. kiikuitte ette kiikkuneet 2nd plur. olitte kiikkuneet ette olleet kiikkuneet
3rd plur. kiikkuivat eivät kiikkuneet 3rd plur. olivat kiikkuneet eivät olleet kiikkuneet
passive kiikuttiin ei kiikuttu passive oli kiikuttu ei ollut kiikuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiikkuisin en kiikkuisi 1st sing. olisin kiikkunut en olisi kiikkunut
2nd sing. kiikkuisit et kiikkuisi 2nd sing. olisit kiikkunut et olisi kiikkunut
3rd sing. kiikkuisi ei kiikkuisi 3rd sing. olisi kiikkunut ei olisi kiikkunut
1st plur. kiikkuisimme emme kiikkuisi 1st plur. olisimme kiikkuneet emme olisi kiikkuneet
2nd plur. kiikkuisitte ette kiikkuisi 2nd plur. olisitte kiikkuneet ette olisi kiikkuneet
3rd plur. kiikkuisivat eivät kiikkuisi 3rd plur. olisivat kiikkuneet eivät olisi kiikkuneet
passive kiikuttaisiin ei kiikuttaisi passive olisi kiikuttu ei olisi kiikuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kiiku älä kiiku 2nd sing. — —
3rd sing. kiikkukoon älköön kiikkuko 3rd sing. olkoon kiikkunut älköön olko kiikkunut
1st plur. kiikkukaamme älkäämme kiikkuko 1st plur. — —
2nd plur. kiikkukaa älkää kiikkuko 2nd plur. — —
3rd plur. kiikkukoot älkööt kiikkuko 3rd plur. olkoot kiikkuneet älkööt olko kiikkuneet
passive kiikuttakoon älköön kiikuttako passive olkoon kiikuttu älköön olko kiikuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiikkunen en kiikkune 1st sing. lienen kiikkunut en liene kiikkunut
2nd sing. kiikkunet et kiikkune 2nd sing. lienet kiikkunut et liene kiikkunut
3rd sing. kiikkunee ei kiikkune 3rd sing. lienee kiikkunut ei liene kiikkunut
1st plur. kiikkunemme emme kiikkune 1st plur. lienemme kiikkuneet emme liene kiikkuneet
2nd plur. kiikkunette ette kiikkune 2nd plur. lienette kiikkuneet ette liene kiikkuneet
3rd plur. kiikkunevat eivät kiikkune 3rd plur. lienevät kiikkuneet eivät liene kiikkuneet
passive kiikuttaneen ei kiikuttane passive lienee kiikuttu ei liene kiikuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kiikkua present kiikkuva kiikuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiikkuakseni kiikkuaksemme
2nd kiikkuaksesi kiikkuaksenne
3rd kiikkuakseen
kiikkuaksensa
past kiikkunut kiikuttu
2nd inessive2 kiikkuessa kiikuttaessa agent4 kiikkuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiikkuessani kiikkuessamme
2nd kiikkuessasi kiikkuessanne
3rd kiikkuessaan
kiikkuessansa
negative kiikkumaton
instructive kiikkuen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive kiikkumassa —
elative kiikkumasta —
illative kiikkumaan —
adessive kiikkumalla —
abessive kiikkumatta —
instructive kiikkuman kiikuttaman
4th3 verbal noun kiikkuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiikkumaisillani kiikkumaisillamme
2nd kiikkumaisillasi kiikkumaisillanne
3rd kiikkumaisillaan
kiikkumaisillansa
Derived terms
compounds

Further reading

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

Noun

kiikkua

  1. partitive singular of kiikku

Anagrams

Votic

Etymology

Borrowed from Finnish kiikkua or Estonian kiikuma.

Pronunciation

Verb

kiikkua

  1. (intransitive) to swing

Inflection

Conjugation of kiikkua (type II-1/kuttsua, kk-k gradation)
Indicative
Present Perfect
positive negative positive negative
1st singular kiikun en kiiku 1st singular õõn kiikkunnu en õõ kiikkunnu
2nd singular kiikud ed kiiku 2nd singular õõd kiikkunnu ed õõ kiikkunnu
3rd singular kiikub eb kiiku 3rd singular on kiikkunnu eb õõ kiikkunnu
1st plural kiikummõ emmä kiiku 1st plural õõmmõ kiikkunnu emmä õõ kiikkunnu
2nd plural kiikuttõ että kiiku 2nd plural õõttõ kiikkunnu että õõ kiikkunnu
3rd plural kiikuta eväd kiiku 3rd plural õlla kiikuttu eväd õõ kiikuttu
impersonal kiikuta eväd kiiku impersonal õlla kiikuttu eväd õõ kiikuttu
Imperfect Pluperfect
positive negative positive negative
1st singular kiikkuzin en kiikkunnu 1st singular õlin kiikkunnu —
2nd singular kiikkuzid ed kiikkunnu 2nd singular õlid kiikkunnu —
3rd singular kiikku eb kiikkunnu 3rd singular õli kiikkunnu —
1st plural kiikkuzimmõ emmä kiikkunnu 1st plural õlimmõ kiikkunnu —
2nd plural kiikkuzittõ että kiikkunnu 2nd plural õlittõ kiikkunnu —
3rd plural kiikutti eväd kiikuttu 3rd plural õlti kiikuttu —
impersonal kiikutti eväd kiikuttu impersonal õlti kiikuttu —
Conditional
Present Perfect
positive negative positive negative
1st singular kiikkuizin en kiikkuizʹ 1st singular õllõizin kiikkunnu en õllõizʹ kiikkunnu
2nd singular kiikkuizid ed kiikkuizʹ 2nd singular õllõizid kiikkunnu ed õllõizʹ kiikkunnu
3rd singular kiikkuizʹ eb kiikkuizʹ 3rd singular õllõizʹ kiikkunnu eb õllõizʹ kiikkunnu
1st plural kiikkuizimmõ emmä kiikkuizʹ 1st plural õllõizimmõ kiikkunnu emmä õllõizʹ kiikkunnu
2nd plural kiikkuizittõ että kiikkuizʹ 2nd plural õllõizittõ kiikkunnu että õllõizʹ kiikkunnu
3rd plural kiikuttaizʹ eväd kiikuttaizʹ 3rd plural õltaizʹ kiikuttu eväd õltaizʹ kiikuttu
impersonal kiikuttaizʹ eväd kiikuttaizʹ impersonal õltaizʹ kiikuttu eväd õltaizʹ kiikuttu
Imperative
Present
positive negative
1st singular — —
2nd singular kiiku elä kiiku
3rd singular kiikkugo1) elko kiikkugo1)
1st plural — —
2nd plural kiikkuga elka kiikkuga
3rd plural kiikkugod1) —
impersonal — —
Nominal forms
Infinitives Participles
active passive
1st kiikkua present kiikkujõ2) —
2nd illative kiikkuma past kiikkunnu kiikuttu
inessive kiikkumõz 1) using la is more common
2) also used as the agent noun
elative kiikkumõssõ
abessive kiikkumõttõ

References

  • Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “kiikkua”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn
Wikious
Boobota
Sagapedia