kiirehtiä

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd

inessive

kiirehtimässä

—

elative

kiirehtimästä

—

illative

kiirehtimään

—

adessive

kiirehtimällä

—

abessive

kiirehtimättä

—

instructive

kiirehtimän

kiirehdittämän

4th³

verbal noun

kiirehtiminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	kiirehtimäisilläni	kiirehtimäisillämme
2nd	kiirehtimäisilläsi	kiirehtimäisillänne
3rd	kiirehtimäisillään kiirehtimäisillänsä

Synonyms

(hasten): hoputtaa
(make haste): kiiruhtaa

Ingrian

Etymology

From kiirehtää (“to hurry”) +‎ -iä. Akin to Finnish kiirehtää.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkiːrehtiæ/,
(Soikkola) IPA^(key): /ˈkiːrehtiæ/,
Rhymes: -iæ
Hyphenation: kii‧reh‧ti‧ä

Verb

kiirehtiä

(intransitive) to make haste

Conjugation

Conjugation of kiirehtiä (type 7/oppia, t- gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kiirehin	en kiirehi	1st singular	oon kiirehtint, oon kiirehtinyt	en oo kiirehtint, en oo kiirehtinyt
2nd singular	kiirehit	et kiirehi	2nd singular	oot kiirehtint, oot kiirehtinyt	et oo kiirehtint, et oo kiirehtinyt
3rd singular	kiirehtii	ei kiirehi	3rd singular	ono kiirehtint, ono kiirehtinyt	ei oo kiirehtint, ei oo kiirehtinyt
1st plural	kiirehimmä	emmä kiirehi	1st plural	oomma kiirehtinneet	emmä oo kiirehtinneet
2nd plural	kiirehittä	että kiirehi	2nd plural	ootta kiirehtinneet	että oo kiirehtinneet
3rd plural	kiirehtiit¹⁾, kiirehtivät²⁾, kiirehittää	evät kiirehi, ei kiirehitä	3rd plural	ovat kiirehtinneet	evät oo kiirehtinneet, ei oo kiirehitty
impersonal	kiirehittää	ei kiirehitä	impersonal	ono kiirehitty	ei oo kiirehitty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kiirehin	en kiirehtint, en kiirehtinyt	1st singular	olin kiirehtint, olin kiirehtinyt	en olt kiirehtint, en olt kiirehtinyt
2nd singular	kiirehit	et kiirehtint, et kiirehtinyt	2nd singular	olit kiirehtint, olit kiirehtinyt	et olt kiirehtint, et olt kiirehtinyt
3rd singular	kiirehti	ei kiirehtint, ei kiirehtinyt	3rd singular	oli kiirehtint, oli kiirehtinyt	ei olt kiirehtint, ei olt kiirehtinyt
1st plural	kiirehimmä	emmä kiirehtinneet	1st plural	olimma kiirehtinneet	emmä olleet kiirehtinneet
2nd plural	kiirehittä	että kiirehtinneet	2nd plural	olitta kiirehtinneet	että olleet kiirehtinneet
3rd plural	kiirehtiit¹⁾, kiirehtivät²⁾, kiirehittii	evät kiirehtinneet, ei kiirehitty	3rd plural	olivat kiirehtinneet	evät olleet kiirehtinneet, ei olt kiirehitty
impersonal	kiirehittii	ei kiirehitty	impersonal	oli kiirehitty	ei olt kiirehitty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kiirehtisin	en kiirehtis	1st singular	olisin kiirehtint, olisin kiirehtinyt	en olis kiirehtint, en olis kiirehtinyt
2nd singular	kiirehtisit, kiirehtiist¹⁾	et kiirehtis	2nd singular	olisit kiirehtint, olisit kiirehtinyt	et olis kiirehtint, et olis kiirehtinyt
3rd singular	kiirehtis	ei kiirehtis	3rd singular	olis kiirehtint, olis kiirehtinyt	ei olis kiirehtint, ei olis kiirehtinyt
1st plural	kiirehtisimmä	emmä kiirehtis	1st plural	olisimma kiirehtinneet	emmä olis kiirehtinneet
2nd plural	kiirehtisittä	että kiirehtis	2nd plural	olisitta kiirehtinneet	että olis kiirehtinneet
3rd plural	kiirehtisiit¹⁾, kiirehtisivät²⁾, kiirehittäis	evät kiirehtis, ei kiirehittäis	3rd plural	olisivat kiirehtinneet	evät olis kiirehtinneet, ei olis kiirehitty
impersonal	kiirehittäis	ei kiirehittäis	impersonal	olis kiirehitty	ei olis kiirehitty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	kiirehi	elä kiirehi	2nd singular	oo kiirehtint, oo kiirehtinyt	elä oo kiirehtint, elä oo kiirehtinyt
3rd singular	kiirehtikköö	elköö kiirehtikö	3rd singular	olkoo kiirehtint, olkoo kiirehtinyt	elköö olko kiirehtint, elköö olko kiirehtinyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	kiirehtikkää	elkää kiirehtikö	2nd plural	olkaa kiirehtinneet	elkää olko kiirehtinneet
3rd plural	kiirehtikkööt	elkööt kiirehtikö, elköö kiirehittäkö	3rd plural	olkoot kiirehtinneet	elkööt olko kiirehtinneet, elköö olko kiirehitty
impersonal	kiirehittäköö	elköö kiirehittäkö	impersonal	olkoo kiirehitty	elköö olko kiirehitty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	kiirehtinen	en kiirehtine
2nd singular	kiirehtinet	et kiirehtine
3rd singular	kiirehtinnöö	ei kiirehtine
1st plural	kiirehtinemmä	emmä kiirehtine
2nd plural	kiirehtinettä	että kiirehtine
3rd plural	kiirehtinnööt	evät kiirehtine, ei kiirehittäne
impersonal	kiirehittänöö	ei kiirehittäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		kiirehtiä	present	kiirehtivä	kiirehittävä
2nd	inessive	kiirehties	past	kiirehtint, kiirehtinyt	kiirehitty
2nd	instructive	kiirehtien	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (kiirehtikkää) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	kiirehtimmää
	inessive	kiirehtimäs
	elative	kiirehtimäst
	abessive	kiirehtimätä
4th	nominative	kiirehtimiin
	partitive	kiirehtimistä, kiirehtimist

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 175

kiirehtiä

Contents

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Synonyms

Further reading

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

References

Wikious

Boobota

Sagapedia