kiistää

Hello, you have come here looking for the meaning of the word kiistää. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word kiistää, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say kiistää in singular and plural. Everything you need to know about the word kiistää you have here. The definition of the word kiistää will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkiistää, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.
See also: kiistaa

Finnish

Etymology

From the same root as kiista. Related to Karelian kiisteä.

Pronunciation

Verb

kiistää

  1. to deny (to assert that something is not true)
  2. to gainsay (to say something in contradiction to)
    Hallituksella ei ole valtaa kiistää korkeimman oikeuden ratkaisuja.
    The government has no power to gainsay the verdicts of the supreme court.

Conjugation

Inflection of kiistää (Kotus type 53/muistaa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiistän en kiistä 1st sing. olen kiistänyt en ole kiistänyt
2nd sing. kiistät et kiistä 2nd sing. olet kiistänyt et ole kiistänyt
3rd sing. kiistää ei kiistä 3rd sing. on kiistänyt ei ole kiistänyt
1st plur. kiistämme emme kiistä 1st plur. olemme kiistäneet emme ole kiistäneet
2nd plur. kiistätte ette kiistä 2nd plur. olette kiistäneet ette ole kiistäneet
3rd plur. kiistävät eivät kiistä 3rd plur. ovat kiistäneet eivät ole kiistäneet
passive kiistetään ei kiistetä passive on kiistetty ei ole kiistetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiistin en kiistänyt 1st sing. olin kiistänyt en ollut kiistänyt
2nd sing. kiistit et kiistänyt 2nd sing. olit kiistänyt et ollut kiistänyt
3rd sing. kiisti ei kiistänyt 3rd sing. oli kiistänyt ei ollut kiistänyt
1st plur. kiistimme emme kiistäneet 1st plur. olimme kiistäneet emme olleet kiistäneet
2nd plur. kiistitte ette kiistäneet 2nd plur. olitte kiistäneet ette olleet kiistäneet
3rd plur. kiistivät eivät kiistäneet 3rd plur. olivat kiistäneet eivät olleet kiistäneet
passive kiistettiin ei kiistetty passive oli kiistetty ei ollut kiistetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiistäisin en kiistäisi 1st sing. olisin kiistänyt en olisi kiistänyt
2nd sing. kiistäisit et kiistäisi 2nd sing. olisit kiistänyt et olisi kiistänyt
3rd sing. kiistäisi ei kiistäisi 3rd sing. olisi kiistänyt ei olisi kiistänyt
1st plur. kiistäisimme emme kiistäisi 1st plur. olisimme kiistäneet emme olisi kiistäneet
2nd plur. kiistäisitte ette kiistäisi 2nd plur. olisitte kiistäneet ette olisi kiistäneet
3rd plur. kiistäisivät eivät kiistäisi 3rd plur. olisivat kiistäneet eivät olisi kiistäneet
passive kiistettäisiin ei kiistettäisi passive olisi kiistetty ei olisi kiistetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kiistä älä kiistä 2nd sing. — —
3rd sing. kiistäköön älköön kiistäkö 3rd sing. olkoon kiistänyt älköön olko kiistänyt
1st plur. kiistäkäämme älkäämme kiistäkö 1st plur. — —
2nd plur. kiistäkää älkää kiistäkö 2nd plur. — —
3rd plur. kiistäkööt älkööt kiistäkö 3rd plur. olkoot kiistäneet älkööt olko kiistäneet
passive kiistettäköön älköön kiistettäkö passive olkoon kiistetty älköön olko kiistetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiistänen en kiistäne 1st sing. lienen kiistänyt en liene kiistänyt
2nd sing. kiistänet et kiistäne 2nd sing. lienet kiistänyt et liene kiistänyt
3rd sing. kiistänee ei kiistäne 3rd sing. lienee kiistänyt ei liene kiistänyt
1st plur. kiistänemme emme kiistäne 1st plur. lienemme kiistäneet emme liene kiistäneet
2nd plur. kiistänette ette kiistäne 2nd plur. lienette kiistäneet ette liene kiistäneet
3rd plur. kiistänevät eivät kiistäne 3rd plur. lienevät kiistäneet eivät liene kiistäneet
passive kiistettäneen ei kiistettäne passive lienee kiistetty ei liene kiistetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kiistää present kiistävä kiistettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiistääkseni kiistääksemme
2nd kiistääksesi kiistääksenne
3rd kiistääkseen
kiistääksensä
past kiistänyt kiistetty
2nd inessive2 kiistäessä kiistettäessä agent3 kiistämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiistäessäni kiistäessämme
2nd kiistäessäsi kiistäessänne
3rd kiistäessään
kiistäessänsä
negative kiistämätön
instructive kiistäen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form kiistää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive kiistämässä —
elative kiistämästä —
illative kiistämään —
adessive kiistämällä —
abessive kiistämättä —
instructive kiistämän kiistettämän
4th4 verbal noun kiistäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiistämäisilläni kiistämäisillämme
2nd kiistämäisilläsi kiistämäisillänne
3rd kiistämäisillään
kiistämäisillänsä

Derived terms

adjectives
nouns
verbs

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia