kiivailla

Hello, you have come here looking for the meaning of the word kiivailla. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word kiivailla, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say kiivailla in singular and plural. Everything you need to know about the word kiivailla you have here. The definition of the word kiivailla will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkiivailla, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

kiivas +‎ -illa

Pronunciation

Verb

kiivailla

  1. (intransitive) to contend, to be zealous about

Conjugation

Inflection of kiivailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiivailen en kiivaile 1st sing. olen kiivaillut en ole kiivaillut
2nd sing. kiivailet et kiivaile 2nd sing. olet kiivaillut et ole kiivaillut
3rd sing. kiivailee ei kiivaile 3rd sing. on kiivaillut ei ole kiivaillut
1st plur. kiivailemme emme kiivaile 1st plur. olemme kiivailleet emme ole kiivailleet
2nd plur. kiivailette ette kiivaile 2nd plur. olette kiivailleet ette ole kiivailleet
3rd plur. kiivailevat eivät kiivaile 3rd plur. ovat kiivailleet eivät ole kiivailleet
passive kiivaillaan ei kiivailla passive on kiivailtu ei ole kiivailtu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiivailin en kiivaillut 1st sing. olin kiivaillut en ollut kiivaillut
2nd sing. kiivailit et kiivaillut 2nd sing. olit kiivaillut et ollut kiivaillut
3rd sing. kiivaili ei kiivaillut 3rd sing. oli kiivaillut ei ollut kiivaillut
1st plur. kiivailimme emme kiivailleet 1st plur. olimme kiivailleet emme olleet kiivailleet
2nd plur. kiivailitte ette kiivailleet 2nd plur. olitte kiivailleet ette olleet kiivailleet
3rd plur. kiivailivat eivät kiivailleet 3rd plur. olivat kiivailleet eivät olleet kiivailleet
passive kiivailtiin ei kiivailtu passive oli kiivailtu ei ollut kiivailtu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiivailisin en kiivailisi 1st sing. olisin kiivaillut en olisi kiivaillut
2nd sing. kiivailisit et kiivailisi 2nd sing. olisit kiivaillut et olisi kiivaillut
3rd sing. kiivailisi ei kiivailisi 3rd sing. olisi kiivaillut ei olisi kiivaillut
1st plur. kiivailisimme emme kiivailisi 1st plur. olisimme kiivailleet emme olisi kiivailleet
2nd plur. kiivailisitte ette kiivailisi 2nd plur. olisitte kiivailleet ette olisi kiivailleet
3rd plur. kiivailisivat eivät kiivailisi 3rd plur. olisivat kiivailleet eivät olisi kiivailleet
passive kiivailtaisiin ei kiivailtaisi passive olisi kiivailtu ei olisi kiivailtu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kiivaile älä kiivaile 2nd sing. — —
3rd sing. kiivailkoon älköön kiivailko 3rd sing. olkoon kiivaillut älköön olko kiivaillut
1st plur. kiivailkaamme älkäämme kiivailko 1st plur. — —
2nd plur. kiivailkaa älkää kiivailko 2nd plur. — —
3rd plur. kiivailkoot älkööt kiivailko 3rd plur. olkoot kiivailleet älkööt olko kiivailleet
passive kiivailtakoon älköön kiivailtako passive olkoon kiivailtu älköön olko kiivailtu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiivaillen en kiivaille 1st sing. lienen kiivaillut en liene kiivaillut
2nd sing. kiivaillet et kiivaille 2nd sing. lienet kiivaillut et liene kiivaillut
3rd sing. kiivaillee ei kiivaille 3rd sing. lienee kiivaillut ei liene kiivaillut
1st plur. kiivaillemme emme kiivaille 1st plur. lienemme kiivailleet emme liene kiivailleet
2nd plur. kiivaillette ette kiivaille 2nd plur. lienette kiivailleet ette liene kiivailleet
3rd plur. kiivaillevat eivät kiivaille 3rd plur. lienevät kiivailleet eivät liene kiivailleet
passive kiivailtaneen ei kiivailtane passive lienee kiivailtu ei liene kiivailtu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kiivailla present kiivaileva kiivailtava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiivaillakseni kiivaillaksemme
2nd kiivaillaksesi kiivaillaksenne
3rd kiivaillakseen
kiivaillaksensa
past kiivaillut kiivailtu
2nd inessive2 kiivaillessa kiivailtaessa agent4 kiivailema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiivaillessani kiivaillessamme
2nd kiivaillessasi kiivaillessanne
3rd kiivaillessaan
kiivaillessansa
negative kiivailematon
instructive kiivaillen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive kiivailemassa —
elative kiivailemasta —
illative kiivailemaan —
adessive kiivailemalla —
abessive kiivailematta —
instructive kiivaileman kiivailtaman
4th3 verbal noun kiivaileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiivailemaisillani kiivailemaisillamme
2nd kiivailemaisillasi kiivailemaisillanne
3rd kiivailemaisillaan
kiivailemaisillansa

Derived terms

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia