kiivastua

Hello, you have come here looking for the meaning of the word kiivastua. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word kiivastua, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say kiivastua in singular and plural. Everything you need to know about the word kiivastua you have here. The definition of the word kiivastua will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkiivastua, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

kiivas +‎ -tua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkiːʋɑstuɑˣ/,
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): kii‧vas‧tu‧a

Verb

kiivastua

  1. (intransitive) To lose one's temper, to become angry.

Conjugation

Inflection of kiivastua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiivastun en kiivastu 1st sing. olen kiivastunut en ole kiivastunut
2nd sing. kiivastut et kiivastu 2nd sing. olet kiivastunut et ole kiivastunut
3rd sing. kiivastuu ei kiivastu 3rd sing. on kiivastunut ei ole kiivastunut
1st plur. kiivastumme emme kiivastu 1st plur. olemme kiivastuneet emme ole kiivastuneet
2nd plur. kiivastutte ette kiivastu 2nd plur. olette kiivastuneet ette ole kiivastuneet
3rd plur. kiivastuvat eivät kiivastu 3rd plur. ovat kiivastuneet eivät ole kiivastuneet
passive kiivastutaan ei kiivastuta passive on kiivastuttu ei ole kiivastuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiivastuin en kiivastunut 1st sing. olin kiivastunut en ollut kiivastunut
2nd sing. kiivastuit et kiivastunut 2nd sing. olit kiivastunut et ollut kiivastunut
3rd sing. kiivastui ei kiivastunut 3rd sing. oli kiivastunut ei ollut kiivastunut
1st plur. kiivastuimme emme kiivastuneet 1st plur. olimme kiivastuneet emme olleet kiivastuneet
2nd plur. kiivastuitte ette kiivastuneet 2nd plur. olitte kiivastuneet ette olleet kiivastuneet
3rd plur. kiivastuivat eivät kiivastuneet 3rd plur. olivat kiivastuneet eivät olleet kiivastuneet
passive kiivastuttiin ei kiivastuttu passive oli kiivastuttu ei ollut kiivastuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiivastuisin en kiivastuisi 1st sing. olisin kiivastunut en olisi kiivastunut
2nd sing. kiivastuisit et kiivastuisi 2nd sing. olisit kiivastunut et olisi kiivastunut
3rd sing. kiivastuisi ei kiivastuisi 3rd sing. olisi kiivastunut ei olisi kiivastunut
1st plur. kiivastuisimme emme kiivastuisi 1st plur. olisimme kiivastuneet emme olisi kiivastuneet
2nd plur. kiivastuisitte ette kiivastuisi 2nd plur. olisitte kiivastuneet ette olisi kiivastuneet
3rd plur. kiivastuisivat eivät kiivastuisi 3rd plur. olisivat kiivastuneet eivät olisi kiivastuneet
passive kiivastuttaisiin ei kiivastuttaisi passive olisi kiivastuttu ei olisi kiivastuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kiivastu älä kiivastu 2nd sing. — —
3rd sing. kiivastukoon älköön kiivastuko 3rd sing. olkoon kiivastunut älköön olko kiivastunut
1st plur. kiivastukaamme älkäämme kiivastuko 1st plur. — —
2nd plur. kiivastukaa älkää kiivastuko 2nd plur. — —
3rd plur. kiivastukoot älkööt kiivastuko 3rd plur. olkoot kiivastuneet älkööt olko kiivastuneet
passive kiivastuttakoon älköön kiivastuttako passive olkoon kiivastuttu älköön olko kiivastuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiivastunen en kiivastune 1st sing. lienen kiivastunut en liene kiivastunut
2nd sing. kiivastunet et kiivastune 2nd sing. lienet kiivastunut et liene kiivastunut
3rd sing. kiivastunee ei kiivastune 3rd sing. lienee kiivastunut ei liene kiivastunut
1st plur. kiivastunemme emme kiivastune 1st plur. lienemme kiivastuneet emme liene kiivastuneet
2nd plur. kiivastunette ette kiivastune 2nd plur. lienette kiivastuneet ette liene kiivastuneet
3rd plur. kiivastunevat eivät kiivastune 3rd plur. lienevät kiivastuneet eivät liene kiivastuneet
passive kiivastuttaneen ei kiivastuttane passive lienee kiivastuttu ei liene kiivastuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kiivastua present kiivastuva kiivastuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiivastuakseni kiivastuaksemme
2nd kiivastuaksesi kiivastuaksenne
3rd kiivastuakseen
kiivastuaksensa
past kiivastunut kiivastuttu
2nd inessive2 kiivastuessa kiivastuttaessa agent4 kiivastuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiivastuessani kiivastuessamme
2nd kiivastuessasi kiivastuessanne
3rd kiivastuessaan
kiivastuessansa
negative kiivastumaton
instructive kiivastuen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive kiivastumassa —
elative kiivastumasta —
illative kiivastumaan —
adessive kiivastumalla —
abessive kiivastumatta —
instructive kiivastuman kiivastuttaman
4th3 verbal noun kiivastuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiivastumaisillani kiivastumaisillamme
2nd kiivastumaisillasi kiivastumaisillanne
3rd kiivastumaisillaan
kiivastumaisillansa

Derived terms

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia