kip- + -akka; probably akin to kipeä[1]
kipakka (comparative kipakampi, superlative kipakin or kipakoin)
Inflection of kipakka (Kotus type 14*A/solakka, kk-k gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kipakka | kipakat | |
genitive | kipakan | kipakoiden kipakoitten kipakkojen | |
partitive | kipakkaa | kipakoita kipakkoja | |
illative | kipakkaan | kipakoihin kipakkoihin | |
singular | plural | ||
nominative | kipakka | kipakat | |
accusative | nom. | kipakka | kipakat |
gen. | kipakan | ||
genitive | kipakan | kipakoiden kipakoitten kipakkojen kipakkain rare | |
partitive | kipakkaa | kipakoita kipakkoja | |
inessive | kipakassa | kipakoissa | |
elative | kipakasta | kipakoista | |
illative | kipakkaan | kipakoihin kipakkoihin | |
adessive | kipakalla | kipakoilla | |
ablative | kipakalta | kipakoilta | |
allative | kipakalle | kipakoille | |
essive | kipakkana | kipakkoina | |
translative | kipakaksi | kipakoiksi | |
abessive | kipakatta | kipakoitta | |
instructive | — | kipakoin | |
comitative | — | kipakkoine |