kirjain (“letter, writing symbol, glyph”) + -sto. Coined by Finnish teacher and linguist Gustaf Erik Eurén in 1860.
kirjaimisto
Inflection of kirjaimisto (Kotus type 1/valo, no gradation) | ||||
---|---|---|---|---|
nominative | kirjaimisto | kirjaimistot | ||
genitive | kirjaimiston | kirjaimistojen | ||
partitive | kirjaimistoa | kirjaimistoja | ||
illative | kirjaimistoon | kirjaimistoihin | ||
singular | plural | |||
nominative | kirjaimisto | kirjaimistot | ||
accusative | nom. | kirjaimisto | kirjaimistot | |
gen. | kirjaimiston | |||
genitive | kirjaimiston | kirjaimistojen | ||
partitive | kirjaimistoa | kirjaimistoja | ||
inessive | kirjaimistossa | kirjaimistoissa | ||
elative | kirjaimistosta | kirjaimistoista | ||
illative | kirjaimistoon | kirjaimistoihin | ||
adessive | kirjaimistolla | kirjaimistoilla | ||
ablative | kirjaimistolta | kirjaimistoilta | ||
allative | kirjaimistolle | kirjaimistoille | ||
essive | kirjaimistona | kirjaimistoina | ||
translative | kirjaimistoksi | kirjaimistoiksi | ||
abessive | kirjaimistotta | kirjaimistoitta | ||
instructive | — | kirjaimistoin | ||
comitative | See the possessive forms below. |