kirjava

Hello, you have come here looking for the meaning of the word kirjava. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word kirjava, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say kirjava in singular and plural. Everything you need to know about the word kirjava you have here. The definition of the word kirjava will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkirjava, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kirjaba. Equivalent to kirja +‎ -va

Pronunciation

Adjective

kirjava (comparative kirjavampi, superlative kirjavin)

  1. colorful, colored, mottled, iridescent, multicolored
  2. (figuratively) checkered (changeable; inconsistent; having variations or uncertainty)

Declension

Inflection of kirjava (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kirjava kirjavat
genitive kirjavan kirjavien
partitive kirjavaa kirjavia
illative kirjavaan kirjaviin
singular plural
nominative kirjava kirjavat
accusative nom. kirjava kirjavat
gen. kirjavan
genitive kirjavan kirjavien
kirjavain rare
partitive kirjavaa kirjavia
inessive kirjavassa kirjavissa
elative kirjavasta kirjavista
illative kirjavaan kirjaviin
adessive kirjavalla kirjavilla
ablative kirjavalta kirjavilta
allative kirjavalle kirjaville
essive kirjavana kirjavina
translative kirjavaksi kirjaviksi
abessive kirjavatta kirjavitta
instructive — kirjavin
comitative — kirjavine
Possessive forms of kirjava (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative kirjavani kirjavani
accusative nom. kirjavani kirjavani
gen. kirjavani
genitive kirjavani kirjavieni
kirjavaini rare
partitive kirjavaani kirjaviani
inessive kirjavassani kirjavissani
elative kirjavastani kirjavistani
illative kirjavaani kirjaviini
adessive kirjavallani kirjavillani
ablative kirjavaltani kirjaviltani
allative kirjavalleni kirjavilleni
essive kirjavanani kirjavinani
translative kirjavakseni kirjavikseni
abessive kirjavattani kirjavittani
instructive — —
comitative — kirjavineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kirjavasi kirjavasi
accusative nom. kirjavasi kirjavasi
gen. kirjavasi
genitive kirjavasi kirjaviesi
kirjavaisi rare
partitive kirjavaasi kirjaviasi
inessive kirjavassasi kirjavissasi
elative kirjavastasi kirjavistasi
illative kirjavaasi kirjaviisi
adessive kirjavallasi kirjavillasi
ablative kirjavaltasi kirjaviltasi
allative kirjavallesi kirjavillesi
essive kirjavanasi kirjavinasi
translative kirjavaksesi kirjaviksesi
abessive kirjavattasi kirjavittasi
instructive — —
comitative — kirjavinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kirjavamme kirjavamme
accusative nom. kirjavamme kirjavamme
gen. kirjavamme
genitive kirjavamme kirjaviemme
kirjavaimme rare
partitive kirjavaamme kirjaviamme
inessive kirjavassamme kirjavissamme
elative kirjavastamme kirjavistamme
illative kirjavaamme kirjaviimme
adessive kirjavallamme kirjavillamme
ablative kirjavaltamme kirjaviltamme
allative kirjavallemme kirjavillemme
essive kirjavanamme kirjavinamme
translative kirjavaksemme kirjaviksemme
abessive kirjavattamme kirjavittamme
instructive — —
comitative — kirjavinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kirjavanne kirjavanne
accusative nom. kirjavanne kirjavanne
gen. kirjavanne
genitive kirjavanne kirjavienne
kirjavainne rare
partitive kirjavaanne kirjavianne
inessive kirjavassanne kirjavissanne
elative kirjavastanne kirjavistanne
illative kirjavaanne kirjaviinne
adessive kirjavallanne kirjavillanne
ablative kirjavaltanne kirjaviltanne
allative kirjavallenne kirjavillenne
essive kirjavananne kirjavinanne
translative kirjavaksenne kirjaviksenne
abessive kirjavattanne kirjavittanne
instructive — —
comitative — kirjavinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kirjavansa kirjavansa
accusative nom. kirjavansa kirjavansa
gen. kirjavansa
genitive kirjavansa kirjaviensa
kirjavainsa rare
partitive kirjavaansa kirjaviaan
kirjaviansa
inessive kirjavassaan
kirjavassansa 		kirjavissaan
kirjavissansa
elative kirjavastaan
kirjavastansa 		kirjavistaan
kirjavistansa
illative kirjavaansa kirjaviinsa
adessive kirjavallaan
kirjavallansa 		kirjavillaan
kirjavillansa
ablative kirjavaltaan
kirjavaltansa 		kirjaviltaan
kirjaviltansa
allative kirjavalleen
kirjavallensa 		kirjavilleen
kirjavillensa
essive kirjavanaan
kirjavanansa 		kirjavinaan
kirjavinansa
translative kirjavakseen
kirjavaksensa 		kirjavikseen
kirjaviksensa
abessive kirjavattaan
kirjavattansa 		kirjavittaan
kirjavittansa
instructive — —
comitative — kirjavineen
kirjavinensa

Derived terms

compounds

Further reading

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *kirjaba, equivalent to kirja (“book”) +‎ -va. Cognates include Finnish kirjava and Veps kirjav.

Pronunciation

Adjective

kirjava (comparative kirjavamp)

  1. colourful

Declension

Declension of kirjava (type 3/kana, no gradation)
singular plural
nominative kirjava kirjavat
genitive kirjavan kirjavoin
partitive kirjavaa kirjavoja
illative kirjavaa kirjavoihe
inessive kirjavaas kirjavois
elative kirjavast kirjavoist
allative kirjavalle kirjavoille
adessive kirjavaal kirjavoil
ablative kirjavalt kirjavoilt
translative kirjavaks kirjavoiks
essive kirjavanna, kirjavaan kirjavoinna, kirjavoin
exessive1) kirjavant kirjavoint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 167
Wikious
Boobota
Sagapedia