kirkonkello

Hello, you have come here looking for the meaning of the word kirkonkello. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word kirkonkello, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say kirkonkello in singular and plural. Everything you need to know about the word kirkonkello you have here. The definition of the word kirkonkello will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkirkonkello, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Finnish Wikipedia has an article on:
Wikipedia fi

Etymology

kirkon +‎ kello

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkirkonˌkelːo/,
  • Rhymes: -elːo
  • Syllabification(key): kir‧kon‧kel‧lo

Noun

kirkonkello

  1. church bell

Declension

Inflection of kirkonkello (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative kirkonkello kirkonkellot
genitive kirkonkellon kirkonkellojen
partitive kirkonkelloa kirkonkelloja
illative kirkonkelloon kirkonkelloihin
singular plural
nominative kirkonkello kirkonkellot
accusative nom. kirkonkello kirkonkellot
gen. kirkonkellon
genitive kirkonkellon kirkonkellojen
partitive kirkonkelloa kirkonkelloja
inessive kirkonkellossa kirkonkelloissa
elative kirkonkellosta kirkonkelloista
illative kirkonkelloon kirkonkelloihin
adessive kirkonkellolla kirkonkelloilla
ablative kirkonkellolta kirkonkelloilta
allative kirkonkellolle kirkonkelloille
essive kirkonkellona kirkonkelloina
translative kirkonkelloksi kirkonkelloiksi
abessive kirkonkellotta kirkonkelloitta
instructive kirkonkelloin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kirkonkello (Kotus type 1/valo, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kirkonkelloni kirkonkelloni
accusative nom. kirkonkelloni kirkonkelloni
gen. kirkonkelloni
genitive kirkonkelloni kirkonkellojeni
partitive kirkonkelloani kirkonkellojani
inessive kirkonkellossani kirkonkelloissani
elative kirkonkellostani kirkonkelloistani
illative kirkonkellooni kirkonkelloihini
adessive kirkonkellollani kirkonkelloillani
ablative kirkonkelloltani kirkonkelloiltani
allative kirkonkellolleni kirkonkelloilleni
essive kirkonkellonani kirkonkelloinani
translative kirkonkellokseni kirkonkelloikseni
abessive kirkonkellottani kirkonkelloittani
instructive
comitative kirkonkelloineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kirkonkellosi kirkonkellosi
accusative nom. kirkonkellosi kirkonkellosi
gen. kirkonkellosi
genitive kirkonkellosi kirkonkellojesi
partitive kirkonkelloasi kirkonkellojasi
inessive kirkonkellossasi kirkonkelloissasi
elative kirkonkellostasi kirkonkelloistasi
illative kirkonkelloosi kirkonkelloihisi
adessive kirkonkellollasi kirkonkelloillasi
ablative kirkonkelloltasi kirkonkelloiltasi
allative kirkonkellollesi kirkonkelloillesi
essive kirkonkellonasi kirkonkelloinasi
translative kirkonkelloksesi kirkonkelloiksesi
abessive kirkonkellottasi kirkonkelloittasi
instructive
comitative kirkonkelloinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kirkonkellomme kirkonkellomme
accusative nom. kirkonkellomme kirkonkellomme
gen. kirkonkellomme
genitive kirkonkellomme kirkonkellojemme
partitive kirkonkelloamme kirkonkellojamme
inessive kirkonkellossamme kirkonkelloissamme
elative kirkonkellostamme kirkonkelloistamme
illative kirkonkelloomme kirkonkelloihimme
adessive kirkonkellollamme kirkonkelloillamme
ablative kirkonkelloltamme kirkonkelloiltamme
allative kirkonkellollemme kirkonkelloillemme
essive kirkonkellonamme kirkonkelloinamme
translative kirkonkelloksemme kirkonkelloiksemme
abessive kirkonkellottamme kirkonkelloittamme
instructive
comitative kirkonkelloinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kirkonkellonne kirkonkellonne
accusative nom. kirkonkellonne kirkonkellonne
gen. kirkonkellonne
genitive kirkonkellonne kirkonkellojenne
partitive kirkonkelloanne kirkonkellojanne
inessive kirkonkellossanne kirkonkelloissanne
elative kirkonkellostanne kirkonkelloistanne
illative kirkonkelloonne kirkonkelloihinne
adessive kirkonkellollanne kirkonkelloillanne
ablative kirkonkelloltanne kirkonkelloiltanne
allative kirkonkellollenne kirkonkelloillenne
essive kirkonkellonanne kirkonkelloinanne
translative kirkonkelloksenne kirkonkelloiksenne
abessive kirkonkellottanne kirkonkelloittanne
instructive
comitative kirkonkelloinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kirkonkellonsa kirkonkellonsa
accusative nom. kirkonkellonsa kirkonkellonsa
gen. kirkonkellonsa
genitive kirkonkellonsa kirkonkellojensa
partitive kirkonkelloaan
kirkonkelloansa
kirkonkellojaan
kirkonkellojansa
inessive kirkonkellossaan
kirkonkellossansa
kirkonkelloissaan
kirkonkelloissansa
elative kirkonkellostaan
kirkonkellostansa
kirkonkelloistaan
kirkonkelloistansa
illative kirkonkelloonsa kirkonkelloihinsa
adessive kirkonkellollaan
kirkonkellollansa
kirkonkelloillaan
kirkonkelloillansa
ablative kirkonkelloltaan
kirkonkelloltansa
kirkonkelloiltaan
kirkonkelloiltansa
allative kirkonkellolleen
kirkonkellollensa
kirkonkelloilleen
kirkonkelloillensa
essive kirkonkellonaan
kirkonkellonansa
kirkonkelloinaan
kirkonkelloinansa
translative kirkonkellokseen
kirkonkelloksensa
kirkonkelloikseen
kirkonkelloiksensa
abessive kirkonkellottaan
kirkonkellottansa
kirkonkelloittaan
kirkonkelloittansa
instructive
comitative kirkonkelloineen
kirkonkelloinensa

Further reading

Ingrian

Etymology

From kirkon (of a church) +‎ kello (bell). Akin to Finnish kirkonkello.

Pronunciation

Noun

kirkonkello

  1. church bell

Declension

Declension of kirkonkello (type 4/koivu, no gradation)
singular plural
nominative kirkonkello kirkonkellot
genitive kirkonkellon kirkonkelloin, kirkonkelloloin
partitive kirkonkelloa kirkonkelloja, kirkonkelloloja
illative kirkonkelloo kirkonkelloi, kirkonkelloloihe
inessive kirkonkelloos kirkonkellois, kirkonkellolois
elative kirkonkellost kirkonkelloist, kirkonkelloloist
allative kirkonkellolle kirkonkelloille, kirkonkelloloille
adessive kirkonkellool kirkonkelloil, kirkonkelloloil
ablative kirkonkellolt kirkonkelloilt, kirkonkelloloilt
translative kirkonkelloks kirkonkelloiks, kirkonkelloloiks
essive kirkonkellonna, kirkonkelloon kirkonkelloinna, kirkonkelloloinna, kirkonkelloin, kirkonkelloloin
exessive1) kirkonkellont kirkonkelloint, kirkonkelloloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 167