kirkonmänö

Hello, you have come here looking for the meaning of the word kirkonmänö. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word kirkonmänö, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say kirkonmänö in singular and plural. Everything you need to know about the word kirkonmänö you have here. The definition of the word kirkonmänö will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkirkonmänö, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Ingrian

Etymology

From kirkon (“of a church”) +‎ mänö (“going”).

Pronunciation

Noun

kirkonmänö

  1. divine service

Declension

Declension of kirkonmänö (type 4/koivu, no gradation, gemination)
singular plural
nominative kirkonmänö kirkonmänöt
genitive kirkonmänön kirkonmännöin, kirkonmänölöin
partitive kirkonmännöä kirkonmänöjä, kirkonmänölöjä
illative kirkonmännöö kirkonmännöi, kirkonmänölöihe
inessive kirkonmänös kirkonmänöis, kirkonmänölöis
elative kirkonmänöst kirkonmänöist, kirkonmänölöist
allative kirkonmänölle kirkonmänöille, kirkonmänölöille
adessive kirkonmänöl kirkonmänöil, kirkonmänölöil
ablative kirkonmänölt kirkonmänöilt, kirkonmänölöilt
translative kirkonmänöks kirkonmänöiks, kirkonmänölöiks
essive kirkonmänönnä, kirkonmännöön kirkonmänöinnä, kirkonmänölöinnä, kirkonmännöin, kirkonmänölöin
exessive1) kirkonmänönt kirkonmänöint, kirkonmänölöint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 167
Wikious
Boobota
Sagapedia