kiusaantunut

Hello, you have come here looking for the meaning of the word kiusaantunut. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word kiusaantunut, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say kiusaantunut in singular and plural. Everything you need to know about the word kiusaantunut you have here. The definition of the word kiusaantunut will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkiusaantunut, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkiu̯sɑːntunut/,
  • Rhymes: -unut
  • Hyphenation(key): kiu‧saan‧tu‧nut

Adjective

kiusaantunut (comparative kiusaantuneempi, superlative kiusaantunein)

  1. embarrassed

Declension

Inflection of kiusaantunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative kiusaantunut kiusaantuneet
genitive kiusaantuneen kiusaantuneiden
kiusaantuneitten
partitive kiusaantunutta kiusaantuneita
illative kiusaantuneeseen kiusaantuneisiin
kiusaantuneihin
singular plural
nominative kiusaantunut kiusaantuneet
accusative nom. kiusaantunut kiusaantuneet
gen. kiusaantuneen
genitive kiusaantuneen kiusaantuneiden
kiusaantuneitten
partitive kiusaantunutta kiusaantuneita
inessive kiusaantuneessa kiusaantuneissa
elative kiusaantuneesta kiusaantuneista
illative kiusaantuneeseen kiusaantuneisiin
kiusaantuneihin
adessive kiusaantuneella kiusaantuneilla
ablative kiusaantuneelta kiusaantuneilta
allative kiusaantuneelle kiusaantuneille
essive kiusaantuneena kiusaantuneina
translative kiusaantuneeksi kiusaantuneiksi
abessive kiusaantuneetta kiusaantuneitta
instructive — kiusaantunein
comitative — kiusaantuneine
Possessive forms of kiusaantunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative kiusaantuneeni kiusaantuneeni
accusative nom. kiusaantuneeni kiusaantuneeni
gen. kiusaantuneeni
genitive kiusaantuneeni kiusaantuneideni
kiusaantuneitteni
partitive kiusaantunuttani kiusaantuneitani
inessive kiusaantuneessani kiusaantuneissani
elative kiusaantuneestani kiusaantuneistani
illative kiusaantuneeseeni kiusaantuneisiini
kiusaantuneihini
adessive kiusaantuneellani kiusaantuneillani
ablative kiusaantuneeltani kiusaantuneiltani
allative kiusaantuneelleni kiusaantuneilleni
essive kiusaantuneenani kiusaantuneinani
translative kiusaantuneekseni kiusaantuneikseni
abessive kiusaantuneettani kiusaantuneittani
instructive — —
comitative — kiusaantuneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kiusaantuneesi kiusaantuneesi
accusative nom. kiusaantuneesi kiusaantuneesi
gen. kiusaantuneesi
genitive kiusaantuneesi kiusaantuneidesi
kiusaantuneittesi
partitive kiusaantunuttasi kiusaantuneitasi
inessive kiusaantuneessasi kiusaantuneissasi
elative kiusaantuneestasi kiusaantuneistasi
illative kiusaantuneeseesi kiusaantuneisiisi
kiusaantuneihisi
adessive kiusaantuneellasi kiusaantuneillasi
ablative kiusaantuneeltasi kiusaantuneiltasi
allative kiusaantuneellesi kiusaantuneillesi
essive kiusaantuneenasi kiusaantuneinasi
translative kiusaantuneeksesi kiusaantuneiksesi
abessive kiusaantuneettasi kiusaantuneittasi
instructive — —
comitative — kiusaantuneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kiusaantuneemme kiusaantuneemme
accusative nom. kiusaantuneemme kiusaantuneemme
gen. kiusaantuneemme
genitive kiusaantuneemme kiusaantuneidemme
kiusaantuneittemme
partitive kiusaantunuttamme kiusaantuneitamme
inessive kiusaantuneessamme kiusaantuneissamme
elative kiusaantuneestamme kiusaantuneistamme
illative kiusaantuneeseemme kiusaantuneisiimme
kiusaantuneihimme
adessive kiusaantuneellamme kiusaantuneillamme
ablative kiusaantuneeltamme kiusaantuneiltamme
allative kiusaantuneellemme kiusaantuneillemme
essive kiusaantuneenamme kiusaantuneinamme
translative kiusaantuneeksemme kiusaantuneiksemme
abessive kiusaantuneettamme kiusaantuneittamme
instructive — —
comitative — kiusaantuneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kiusaantuneenne kiusaantuneenne
accusative nom. kiusaantuneenne kiusaantuneenne
gen. kiusaantuneenne
genitive kiusaantuneenne kiusaantuneidenne
kiusaantuneittenne
partitive kiusaantunuttanne kiusaantuneitanne
inessive kiusaantuneessanne kiusaantuneissanne
elative kiusaantuneestanne kiusaantuneistanne
illative kiusaantuneeseenne kiusaantuneisiinne
kiusaantuneihinne
adessive kiusaantuneellanne kiusaantuneillanne
ablative kiusaantuneeltanne kiusaantuneiltanne
allative kiusaantuneellenne kiusaantuneillenne
essive kiusaantuneenanne kiusaantuneinanne
translative kiusaantuneeksenne kiusaantuneiksenne
abessive kiusaantuneettanne kiusaantuneittanne
instructive — —
comitative — kiusaantuneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kiusaantuneensa kiusaantuneensa
accusative nom. kiusaantuneensa kiusaantuneensa
gen. kiusaantuneensa
genitive kiusaantuneensa kiusaantuneidensa
kiusaantuneittensa
partitive kiusaantunuttaan
kiusaantunuttansa 		kiusaantuneitaan
kiusaantuneitansa
inessive kiusaantuneessaan
kiusaantuneessansa 		kiusaantuneissaan
kiusaantuneissansa
elative kiusaantuneestaan
kiusaantuneestansa 		kiusaantuneistaan
kiusaantuneistansa
illative kiusaantuneeseensa kiusaantuneisiinsa
kiusaantuneihinsa
adessive kiusaantuneellaan
kiusaantuneellansa 		kiusaantuneillaan
kiusaantuneillansa
ablative kiusaantuneeltaan
kiusaantuneeltansa 		kiusaantuneiltaan
kiusaantuneiltansa
allative kiusaantuneelleen
kiusaantuneellensa 		kiusaantuneilleen
kiusaantuneillensa
essive kiusaantuneenaan
kiusaantuneenansa 		kiusaantuneinaan
kiusaantuneinansa
translative kiusaantuneekseen
kiusaantuneeksensa 		kiusaantuneikseen
kiusaantuneiksensa
abessive kiusaantuneettaan
kiusaantuneettansa 		kiusaantuneittaan
kiusaantuneittansa
instructive — —
comitative — kiusaantuneineen
kiusaantuneinensa

Derived terms

Participle

kiusaantunut

  1. past active participle of kiusaantua
Wikious
Boobota
Sagapedia