kiusata

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd

inessive

kiusaamassa

—

elative

kiusaamasta

—

illative

kiusaamaan

—

adessive

kiusaamalla

—

abessive

kiusaamatta

—

instructive

kiusaaman

kiusattaman

4th³

verbal noun

kiusaaminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	kiusaamaisillani	kiusaamaisillamme
2nd	kiusaamaisillasi	kiusaamaisillanne
3rd	kiusaamaisillaan kiusaamaisillansa

Derived terms

Anagrams

istukaa, kaiusta, kiusaat, suikata, ukaasit

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *kiusat'ak. Cognates include Finnish kiusata and Estonian kiusata.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkiu̯sɑtɑ/,
(Soikkola) IPA^(key): /ˈkiu̯sɑtɑ/,
Rhymes: -iu̯sɑt, -iu̯sɑtɑ
Hyphenation: kiu‧sa‧ta

Verb

kiusata

(transitive, usually atelic) to tease
(transitive, usually atelic) to bother
- 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 11:
  Noisi talvi väkkiä kiusamaa.
  The winter began to bother the humans.
(transitive, usually atelic) to torture

Conjugation

Conjugation of kiusata (type 16/maata, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kiusaan	en kiusaa	1st singular	oon kiusant, oon kiusannut	en oo kiusant, en oo kiusannut
2nd singular	kiusaat	et kiusaa	2nd singular	oot kiusant, oot kiusannut	et oo kiusant, et oo kiusannut
3rd singular	kiusajaa	ei kiusaa	3rd singular	ono kiusant, ono kiusannut	ei oo kiusant, ei oo kiusannut
1st plural	kiusaamma	emmä kiusaa	1st plural	oomma kiusanneet	emmä oo kiusanneet
2nd plural	kiusaatta	että kiusaa	2nd plural	ootta kiusanneet	että oo kiusanneet
3rd plural	kiusajaat¹⁾, kiusaavat²⁾, kiusataa	evät kiusaa, ei kiusata	3rd plural	ovat kiusanneet	evät oo kiusanneet, ei oo kiusattu
impersonal	kiusataa	ei kiusata	impersonal	ono kiusattu	ei oo kiusattu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kiusaisin	en kiusant, en kiusannut	1st singular	olin kiusant, olin kiusannut	en olt kiusant, en olt kiusannut
2nd singular	kiusaisit, kiusaist¹⁾	et kiusant, et kiusannut	2nd singular	olit kiusant, olit kiusannut	et olt kiusant, et olt kiusannut
3rd singular	kiusais	ei kiusant, ei kiusannut	3rd singular	oli kiusant, oli kiusannut	ei olt kiusant, ei olt kiusannut
1st plural	kiusaisimma	emmä kiusanneet	1st plural	olimma kiusanneet	emmä olleet kiusanneet
2nd plural	kiusaisitta	että kiusanneet	2nd plural	olitta kiusanneet	että olleet kiusanneet
3rd plural	kiusaisiit¹⁾, kiusaisivat²⁾, kiusattii	evät kiusanneet, ei kiusattu	3rd plural	olivat kiusanneet	evät olleet kiusanneet, ei olt kiusattu
impersonal	kiusattii	ei kiusattu	impersonal	oli kiusattu	ei olt kiusattu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kiusajaisin	en kiusajais	1st singular	olisin kiusant, olisin kiusannut	en olis kiusant, en olis kiusannut
2nd singular	kiusajaisit, kiusajaist¹⁾	et kiusajais	2nd singular	olisit kiusant, olisit kiusannut	et olis kiusant, et olis kiusannut
3rd singular	kiusajais	ei kiusajais	3rd singular	olis kiusant, olis kiusannut	ei olis kiusant, ei olis kiusannut
1st plural	kiusajaisimma	emmä kiusajais	1st plural	olisimma kiusanneet	emmä olis kiusanneet
2nd plural	kiusajaisitta	että kiusajais	2nd plural	olisitta kiusanneet	että olis kiusanneet
3rd plural	kiusajaisiit¹⁾, kiusajaisivat²⁾, kiusattais	evät kiusajais, ei kiusattais	3rd plural	olisivat kiusanneet	evät olis kiusanneet, ei olis kiusattu
impersonal	kiusattais	ei kiusattais	impersonal	olis kiusattu	ei olis kiusattu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	kiusaa	elä kiusaa	2nd singular	oo kiusant, oo kiusannut	elä oo kiusant, elä oo kiusannut
3rd singular	kiusatkoo	elköö kiusatko	3rd singular	olkoo kiusant, olkoo kiusannut	elköö olko kiusant, elköö olko kiusannut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	kiusatkaa	elkää kiusatko	2nd plural	olkaa kiusanneet	elkää olko kiusanneet
3rd plural	kiusatkoot	elkööt kiusatko, elköö kiusattako	3rd plural	olkoot kiusanneet	elkööt olko kiusanneet, elköö olko kiusattu
impersonal	kiusattakkoo	elköö kiusattako	impersonal	olkoo kiusattu	elköö olko kiusattu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	kiusannen	en kiusanne
2nd singular	kiusannet	et kiusanne
3rd singular	kiusannoo	ei kiusanne
1st plural	kiusannemma	emmä kiusanne
2nd plural	kiusannetta	että kiusanne
3rd plural	kiusannoot	evät kiusanne, ei kiusattane
impersonal	kiusattannoo	ei kiusattane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		kiusata	present	kiusaava	kiusattava
2nd	inessive	kiusatees	past	kiusant, kiusannut	kiusattu
2nd	instructive	kiusaten	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (kiusatkaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	kiusaamaa
	inessive	kiusaamaas
	elative	kiusaamast
	abessive	kiusaamata
4th	nominative	kiusaamiin
	partitive	kiusaamista, kiusaamist

Synonyms

(to tease): narria, ärvärtää
(to bother): rangata
(to torture): mookata

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 171

kiusata

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Synonyms

References

Wikious

Boobota

Sagapedia