klinata

Hello, you have come here looking for the meaning of the word klinata. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word klinata, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say klinata in singular and plural. Everything you need to know about the word klinata you have here. The definition of the word klinata will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofklinata, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Esperanto

Adjective

klinata (accusative singular klinatan, plural klinataj, accusative plural klinatajn)

  1. singular present passive participle of klini

Ingrian

Etymology

From klina (“wedge”) +‎ -ta.

Pronunciation

Verb

klinata

  1. (transitive) to wedge

Conjugation

Conjugation of klinata (type 16/maata, no gradation, gemination)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular klinnaan en klinnaa 1st singular oon klinant, oon klinannut en oo klinant, en oo klinannut
2nd singular klinnaat et klinnaa 2nd singular oot klinant, oot klinannut et oo klinant, et oo klinannut
3rd singular klinajaa ei klinnaa 3rd singular ono klinant, ono klinannut ei oo klinant, ei oo klinannut
1st plural klinnaamma emmä klinnaa 1st plural oomma klinanneet emmä oo klinanneet
2nd plural klinnaatta että klinnaa 2nd plural ootta klinanneet että oo klinanneet
3rd plural klinajaat1), klinnaavat2), klinataa evät klinnaa, ei klinata 3rd plural ovat klinanneet evät oo klinanneet, ei oo klinattu
impersonal klinataa ei klinata impersonal ono klinattu ei oo klinattu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular klinaisin en klinant, en klinannut 1st singular olin klinant, olin klinannut en olt klinant, en olt klinannut
2nd singular klinaisit, klinnaist1) et klinant, et klinannut 2nd singular olit klinant, olit klinannut et olt klinant, et olt klinannut
3rd singular klinais ei klinant, ei klinannut 3rd singular oli klinant, oli klinannut ei olt klinant, ei olt klinannut
1st plural klinaisimma emmä klinanneet 1st plural olimma klinanneet emmä olleet klinanneet
2nd plural klinaisitta että klinanneet 2nd plural olitta klinanneet että olleet klinanneet
3rd plural klinaisiit1), klinaisivat2), klinattii evät klinanneet, ei klinattu 3rd plural olivat klinanneet evät olleet klinanneet, ei olt klinattu
impersonal klinattii ei klinattu impersonal oli klinattu ei olt klinattu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular klinajaisin en klinajais 1st singular olisin klinant, olisin klinannut en olis klinant, en olis klinannut
2nd singular klinajaisit, klinajaist1) et klinajais 2nd singular olisit klinant, olisit klinannut et olis klinant, et olis klinannut
3rd singular klinajais ei klinajais 3rd singular olis klinant, olis klinannut ei olis klinant, ei olis klinannut
1st plural klinajaisimma emmä klinajais 1st plural olisimma klinanneet emmä olis klinanneet
2nd plural klinajaisitta että klinajais 2nd plural olisitta klinanneet että olis klinanneet
3rd plural klinajaisiit1), klinajaisivat2), klinattais evät klinajais, ei klinattais 3rd plural olisivat klinanneet evät olis klinanneet, ei olis klinattu
impersonal klinattais ei klinattais impersonal olis klinattu ei olis klinattu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular klinnaa elä klinnaa 2nd singular oo klinant, oo klinannut elä oo klinant, elä oo klinannut
3rd singular klinatkoo elköö klinatko 3rd singular olkoo klinant, olkoo klinannut elköö olko klinant, elköö olko klinannut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural klinatkaa elkää klinatko 2nd plural olkaa klinanneet elkää olko klinanneet
3rd plural klinatkoot elkööt klinatko, elköö klinattako 3rd plural olkoot klinanneet elkööt olko klinanneet, elköö olko klinattu
impersonal klinattakkoo elköö klinattako impersonal olkoo klinattu elköö olko klinattu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular klinannen en klinanne
2nd singular klinannet et klinanne
3rd singular klinannoo ei klinanne
1st plural klinannemma emmä klinanne
2nd plural klinannetta että klinanne
3rd plural klinannoot evät klinanne, ei klinattane
impersonal klinattannoo ei klinattane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st klinata present klinnaava klinattava
2nd inessive klinatees past klinant, klinannut klinattu
instructive klinaten 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (klinatkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative klinnaamaa
inessive klinnaamaas
elative klinnaamast
abessive klinnaamata
4th nominative klinnaamiin
partitive klinnaamista, klinnaamist

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 177
Wikious
Boobota
Sagapedia