Modified from pohmelo, a borrowing of Russian похме́лье (poxmélʹje, “hangover”), by contamination with kohme (“numbness”).
kohmelo
Inflection of kohmelo (Kotus type 2/palvelu, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kohmelo | kohmelot | |
genitive | kohmelon | kohmelojen kohmeloiden kohmeloitten | |
partitive | kohmeloa | kohmeloja kohmeloita | |
illative | kohmeloon | kohmeloihin | |
singular | plural | ||
nominative | kohmelo | kohmelot | |
accusative | nom. | kohmelo | kohmelot |
gen. | kohmelon | ||
genitive | kohmelon | kohmelojen kohmeloiden kohmeloitten | |
partitive | kohmeloa | kohmeloja kohmeloita | |
inessive | kohmelossa | kohmeloissa | |
elative | kohmelosta | kohmeloista | |
illative | kohmeloon | kohmeloihin | |
adessive | kohmelolla | kohmeloilla | |
ablative | kohmelolta | kohmeloilta | |
allative | kohmelolle | kohmeloille | |
essive | kohmelona | kohmeloina | |
translative | kohmeloksi | kohmeloiksi | |
abessive | kohmelotta | kohmeloitta | |
instructive | — | kohmeloin | |
comitative | See the possessive forms below. |