kohota

From Proto-Finnic *kohot'ak. Cognate with Estonian kohuma, Ingrian kohota and Votic kohotõ.

• IPA^(key): /ˈkohotɑˣ/,
• Rhymes: -ohotɑ
• Hyphenation^(key): ko‧ho‧ta

kohota (intransitive)

1. to rise (up), climb (move upwards)

   Leija kohosi korkealle.

   The kite climbed high up in the sky.

2. (static, figurative) to stand, tower over

   Iso kuusi kohoaa talon yläpuolelle.

   A tall spruce towers over the house.

3. (baking) to rise (swell or puff up in the process of fermentation)

   Jätä taikina kohoamaan yön yli.

   Let the dough rise overnight.

4. to rise, increase, grow (increase in quantity, usually of numbers or quantities)

• “kohota”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

• kohoat

From Proto-Finnic *kohot'ak. Cognates include Finnish kohota and Estonian kohuda.

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkohotɑ/,
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkohotɑ/,
• Rhymes: -ohot, -ohotɑ
• Hyphenation: ko‧ho‧ta

kohota

1. (intransitive) to rise
   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 7:

     Hää [päivyt] ilmahtuu hoomuksest, vähittee kohojaa ylemmäks ja ylemmäks;

     It appears in the morning, gradually rises higher and higher;

• noissa, yletä, korota

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 182