koitus

Hello, you have come here looking for the meaning of the word koitus. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word koitus, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say koitus in singular and plural. Everything you need to know about the word koitus you have here. The definition of the word koitus will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkoitus, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.
See also: Koitus

Czech

Pronunciation

  • IPA(key):
  • Hyphenation: koi‧tus

Noun

koitus m inan

  1. coitus
    Synonym: soulož

Declension

Declension of koitus (hard masculine inanimate foreign)
singular plural
nominative koitus koity
genitive koitu koitů
dative koitu koitům
accusative koitus koity
vocative koite koity
locative koitu koitech
instrumental koitem koity

Further reading

  • “koitus”, in Příruční slovník jazyka českého (in Czech), 1935–1957
  • “koitus”, in Slovník spisovného jazyka českého (in Czech), 1960–1971, 1989

Finnish

Etymology

From Latin coitus.

Pronunciation

Noun

koitus

  1. coitus

Declension

Inflection of koitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative koitus koitukset
genitive koituksen koitusten
koituksien
partitive koitusta koituksia
illative koitukseen koituksiin
singular plural
nominative koitus koitukset
accusative nom. koitus koitukset
gen. koituksen
genitive koituksen koitusten
koituksien
partitive koitusta koituksia
inessive koituksessa koituksissa
elative koituksesta koituksista
illative koitukseen koituksiin
adessive koituksella koituksilla
ablative koitukselta koituksilta
allative koitukselle koituksille
essive koituksena koituksina
translative koitukseksi koituksiksi
abessive koituksetta koituksitta
instructive — koituksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of koitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative koitukseni koitukseni
accusative nom. koitukseni koitukseni
gen. koitukseni
genitive koitukseni koitusteni
koituksieni
partitive koitustani koituksiani
inessive koituksessani koituksissani
elative koituksestani koituksistani
illative koitukseeni koituksiini
adessive koituksellani koituksillani
ablative koitukseltani koituksiltani
allative koitukselleni koituksilleni
essive koituksenani koituksinani
translative koituksekseni koituksikseni
abessive koituksettani koituksittani
instructive — —
comitative — koituksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative koituksesi koituksesi
accusative nom. koituksesi koituksesi
gen. koituksesi
genitive koituksesi koitustesi
koituksiesi
partitive koitustasi koituksiasi
inessive koituksessasi koituksissasi
elative koituksestasi koituksistasi
illative koitukseesi koituksiisi
adessive koituksellasi koituksillasi
ablative koitukseltasi koituksiltasi
allative koituksellesi koituksillesi
essive koituksenasi koituksinasi
translative koitukseksesi koituksiksesi
abessive koituksettasi koituksittasi
instructive — —
comitative — koituksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative koituksemme koituksemme
accusative nom. koituksemme koituksemme
gen. koituksemme
genitive koituksemme koitustemme
koituksiemme
partitive koitustamme koituksiamme
inessive koituksessamme koituksissamme
elative koituksestamme koituksistamme
illative koitukseemme koituksiimme
adessive koituksellamme koituksillamme
ablative koitukseltamme koituksiltamme
allative koituksellemme koituksillemme
essive koituksenamme koituksinamme
translative koitukseksemme koituksiksemme
abessive koituksettamme koituksittamme
instructive — —
comitative — koituksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative koituksenne koituksenne
accusative nom. koituksenne koituksenne
gen. koituksenne
genitive koituksenne koitustenne
koituksienne
partitive koitustanne koituksianne
inessive koituksessanne koituksissanne
elative koituksestanne koituksistanne
illative koitukseenne koituksiinne
adessive koituksellanne koituksillanne
ablative koitukseltanne koituksiltanne
allative koituksellenne koituksillenne
essive koituksenanne koituksinanne
translative koitukseksenne koituksiksenne
abessive koituksettanne koituksittanne
instructive — —
comitative — koituksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative koituksensa koituksensa
accusative nom. koituksensa koituksensa
gen. koituksensa
genitive koituksensa koitustensa
koituksiensa
partitive koitustaan
koitustansa 		koituksiaan
koituksiansa
inessive koituksessaan
koituksessansa 		koituksissaan
koituksissansa
elative koituksestaan
koituksestansa 		koituksistaan
koituksistansa
illative koitukseensa koituksiinsa
adessive koituksellaan
koituksellansa 		koituksillaan
koituksillansa
ablative koitukseltaan
koitukseltansa 		koituksiltaan
koituksiltansa
allative koitukselleen
koituksellensa 		koituksilleen
koituksillensa
essive koituksenaan
koituksenansa 		koituksinaan
koituksinansa
translative koituksekseen
koitukseksensa 		koituksikseen
koituksiksensa
abessive koituksettaan
koituksettansa 		koituksittaan
koituksittansa
instructive — —
comitative — koituksineen
koituksinensa

Further reading

Anagrams

Indonesian

Etymology

From Dutch coïtus, from Latin coitus.

Pronunciation

Noun

koitus (uncountable)

  1. (medicine) coitus
    Synonyms: hubungan seksual, persetubuhan, sanggama

Derived terms

Further reading

Slovak

Pronunciation

Noun

koitus m inan (related adjective koitálny)

  1. coitus
    Synonym: súlož

Declension

Declension of koitus (pattern dub)
singularplural
nominativekoituskoity
genitivekoitukoitov
dativekoitukoitom
accusativekoituskoity
locativekoitekoitoch
instrumentalkoitomkoitmi

References

  • “koitus”, in Slovníkový portál Jazykovedného ústavu Ľ. Štúra SAV [Dictionary portal of the Ľ. Štúr Institute of Linguistics, Slovak Academy of Science] (in Slovak), https://slovnik.juls.savba.sk, 2003–2024
Wikious
Boobota
Sagapedia