From koivu (“birch”) + -ikko.
koivikko
Inflection of koivikko (Kotus type 4*A/laatikko, kk-k gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | koivikko | koivikot | |
genitive | koivikon | koivikkojen koivikoiden koivikoitten | |
partitive | koivikkoa | koivikkoja koivikoita | |
illative | koivikkoon | koivikkoihin koivikoihin | |
singular | plural | ||
nominative | koivikko | koivikot | |
accusative | nom. | koivikko | koivikot |
gen. | koivikon | ||
genitive | koivikon | koivikkojen koivikoiden koivikoitten | |
partitive | koivikkoa | koivikkoja koivikoita | |
inessive | koivikossa | koivikoissa | |
elative | koivikosta | koivikoista | |
illative | koivikkoon | koivikkoihin koivikoihin | |
adessive | koivikolla | koivikoilla | |
ablative | koivikolta | koivikoilta | |
allative | koivikolle | koivikoille | |
essive | koivikkona | koivikkoina | |
translative | koivikoksi | koivikoiksi | |
abessive | koivikotta | koivikoitta | |
instructive | — | koivikoin | |
comitative | See the possessive forms below. |