kolkka + kala (“fish”) < kolkata (“to knock out”)
kolkkakala
Inflection of kolkkakala (Kotus type 9/kala, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kolkkakala | kolkkakalat | |
genitive | kolkkakalan | kolkkakalojen | |
partitive | kolkkakalaa | kolkkakaloja | |
illative | kolkkakalaan | kolkkakaloihin | |
singular | plural | ||
nominative | kolkkakala | kolkkakalat | |
accusative | nom. | kolkkakala | kolkkakalat |
gen. | kolkkakalan | ||
genitive | kolkkakalan | kolkkakalojen kolkkakalain rare | |
partitive | kolkkakalaa | kolkkakaloja | |
inessive | kolkkakalassa | kolkkakaloissa | |
elative | kolkkakalasta | kolkkakaloista | |
illative | kolkkakalaan | kolkkakaloihin | |
adessive | kolkkakalalla | kolkkakaloilla | |
ablative | kolkkakalalta | kolkkakaloilta | |
allative | kolkkakalalle | kolkkakaloille | |
essive | kolkkakalana | kolkkakaloina | |
translative | kolkkakalaksi | kolkkakaloiksi | |
abessive | kolkkakalatta | kolkkakaloitta | |
instructive | — | kolkkakaloin | |
comitative | See the possessive forms below. |