kollata

Hello, you have come here looking for the meaning of the word kollata. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word kollata, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say kollata in singular and plural. Everything you need to know about the word kollata you have here. The definition of the word kollata will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkollata, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Estonian

Noun

kollata

  1. abessive singular of kold

Finnish

Etymology

< Swedish kolla (“to control, check”)

Pronunciation

Verb

kollata (dialectal)

  1. to check, control

Conjugation

Inflection of kollata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kollaan en kollaa 1st sing. olen kollannut en ole kollannut
2nd sing. kollaat et kollaa 2nd sing. olet kollannut et ole kollannut
3rd sing. kollaa ei kollaa 3rd sing. on kollannut ei ole kollannut
1st plur. kollaamme emme kollaa 1st plur. olemme kollanneet emme ole kollanneet
2nd plur. kollaatte ette kollaa 2nd plur. olette kollanneet ette ole kollanneet
3rd plur. kollaavat eivät kollaa 3rd plur. ovat kollanneet eivät ole kollanneet
passive kollataan ei kollata passive on kollattu ei ole kollattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kollasin en kollannut 1st sing. olin kollannut en ollut kollannut
2nd sing. kollasit et kollannut 2nd sing. olit kollannut et ollut kollannut
3rd sing. kollasi ei kollannut 3rd sing. oli kollannut ei ollut kollannut
1st plur. kollasimme emme kollanneet 1st plur. olimme kollanneet emme olleet kollanneet
2nd plur. kollasitte ette kollanneet 2nd plur. olitte kollanneet ette olleet kollanneet
3rd plur. kollasivat eivät kollanneet 3rd plur. olivat kollanneet eivät olleet kollanneet
passive kollattiin ei kollattu passive oli kollattu ei ollut kollattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kollaisin en kollaisi 1st sing. olisin kollannut en olisi kollannut
2nd sing. kollaisit et kollaisi 2nd sing. olisit kollannut et olisi kollannut
3rd sing. kollaisi ei kollaisi 3rd sing. olisi kollannut ei olisi kollannut
1st plur. kollaisimme emme kollaisi 1st plur. olisimme kollanneet emme olisi kollanneet
2nd plur. kollaisitte ette kollaisi 2nd plur. olisitte kollanneet ette olisi kollanneet
3rd plur. kollaisivat eivät kollaisi 3rd plur. olisivat kollanneet eivät olisi kollanneet
passive kollattaisiin ei kollattaisi passive olisi kollattu ei olisi kollattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kollaa älä kollaa 2nd sing. — —
3rd sing. kollatkoon älköön kollatko 3rd sing. olkoon kollannut älköön olko kollannut
1st plur. kollatkaamme älkäämme kollatko 1st plur. — —
2nd plur. kollatkaa älkää kollatko 2nd plur. — —
3rd plur. kollatkoot älkööt kollatko 3rd plur. olkoot kollanneet älkööt olko kollanneet
passive kollattakoon älköön kollattako passive olkoon kollattu älköön olko kollattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kollannen en kollanne 1st sing. lienen kollannut en liene kollannut
2nd sing. kollannet et kollanne 2nd sing. lienet kollannut et liene kollannut
3rd sing. kollannee ei kollanne 3rd sing. lienee kollannut ei liene kollannut
1st plur. kollannemme emme kollanne 1st plur. lienemme kollanneet emme liene kollanneet
2nd plur. kollannette ette kollanne 2nd plur. lienette kollanneet ette liene kollanneet
3rd plur. kollannevat eivät kollanne 3rd plur. lienevät kollanneet eivät liene kollanneet
passive kollattaneen ei kollattane passive lienee kollattu ei liene kollattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kollata present kollaava kollattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kollatakseni kollataksemme
2nd kollataksesi kollataksenne
3rd kollatakseen
kollataksensa
past kollannut kollattu
2nd inessive2 kollatessa kollattaessa agent4 kollaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kollatessani kollatessamme
2nd kollatessasi kollatessanne
3rd kollatessaan
kollatessansa
negative kollaamaton
instructive kollaten —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive kollaamassa —
elative kollaamasta —
illative kollaamaan —
adessive kollaamalla —
abessive kollaamatta —
instructive kollaaman kollattaman
4th3 verbal noun kollaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kollaamaisillani kollaamaisillamme
2nd kollaamaisillasi kollaamaisillanne
3rd kollaamaisillaan
kollaamaisillansa

Synonyms

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia