komplisoitua

Hello, you have come here looking for the meaning of the word komplisoitua. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word komplisoitua, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say komplisoitua in singular and plural. Everything you need to know about the word komplisoitua you have here. The definition of the word komplisoitua will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkomplisoitua, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology 1

From komplisoida +‎ -tua.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkomplisoi̯tuɑˣ/,
  • Rhymes: -oituɑ
  • Hyphenation(key): komp‧li‧soi‧tua

Verb

komplisoitua

  1. (intransitive) To be(come) complicated.
Conjugation
Inflection of komplisoitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. komplisoidun en komplisoidu 1st sing. olen komplisoitunut en ole komplisoitunut
2nd sing. komplisoidut et komplisoidu 2nd sing. olet komplisoitunut et ole komplisoitunut
3rd sing. komplisoituu ei komplisoidu 3rd sing. on komplisoitunut ei ole komplisoitunut
1st plur. komplisoidumme emme komplisoidu 1st plur. olemme komplisoituneet emme ole komplisoituneet
2nd plur. komplisoidutte ette komplisoidu 2nd plur. olette komplisoituneet ette ole komplisoituneet
3rd plur. komplisoituvat eivät komplisoidu 3rd plur. ovat komplisoituneet eivät ole komplisoituneet
passive komplisoidutaan ei komplisoiduta passive on komplisoiduttu ei ole komplisoiduttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. komplisoiduin en komplisoitunut 1st sing. olin komplisoitunut en ollut komplisoitunut
2nd sing. komplisoiduit et komplisoitunut 2nd sing. olit komplisoitunut et ollut komplisoitunut
3rd sing. komplisoitui ei komplisoitunut 3rd sing. oli komplisoitunut ei ollut komplisoitunut
1st plur. komplisoiduimme emme komplisoituneet 1st plur. olimme komplisoituneet emme olleet komplisoituneet
2nd plur. komplisoiduitte ette komplisoituneet 2nd plur. olitte komplisoituneet ette olleet komplisoituneet
3rd plur. komplisoituivat eivät komplisoituneet 3rd plur. olivat komplisoituneet eivät olleet komplisoituneet
passive komplisoiduttiin ei komplisoiduttu passive oli komplisoiduttu ei ollut komplisoiduttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. komplisoituisin en komplisoituisi 1st sing. olisin komplisoitunut en olisi komplisoitunut
2nd sing. komplisoituisit et komplisoituisi 2nd sing. olisit komplisoitunut et olisi komplisoitunut
3rd sing. komplisoituisi ei komplisoituisi 3rd sing. olisi komplisoitunut ei olisi komplisoitunut
1st plur. komplisoituisimme emme komplisoituisi 1st plur. olisimme komplisoituneet emme olisi komplisoituneet
2nd plur. komplisoituisitte ette komplisoituisi 2nd plur. olisitte komplisoituneet ette olisi komplisoituneet
3rd plur. komplisoituisivat eivät komplisoituisi 3rd plur. olisivat komplisoituneet eivät olisi komplisoituneet
passive komplisoiduttaisiin ei komplisoiduttaisi passive olisi komplisoiduttu ei olisi komplisoiduttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. komplisoidu älä komplisoidu 2nd sing.
3rd sing. komplisoitukoon älköön komplisoituko 3rd sing. olkoon komplisoitunut älköön olko komplisoitunut
1st plur. komplisoitukaamme älkäämme komplisoituko 1st plur.
2nd plur. komplisoitukaa älkää komplisoituko 2nd plur.
3rd plur. komplisoitukoot älkööt komplisoituko 3rd plur. olkoot komplisoituneet älkööt olko komplisoituneet
passive komplisoiduttakoon älköön komplisoiduttako passive olkoon komplisoiduttu älköön olko komplisoiduttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. komplisoitunen en komplisoitune 1st sing. lienen komplisoitunut en liene komplisoitunut
2nd sing. komplisoitunet et komplisoitune 2nd sing. lienet komplisoitunut et liene komplisoitunut
3rd sing. komplisoitunee ei komplisoitune 3rd sing. lienee komplisoitunut ei liene komplisoitunut
1st plur. komplisoitunemme emme komplisoitune 1st plur. lienemme komplisoituneet emme liene komplisoituneet
2nd plur. komplisoitunette ette komplisoitune 2nd plur. lienette komplisoituneet ette liene komplisoituneet
3rd plur. komplisoitunevat eivät komplisoitune 3rd plur. lienevät komplisoituneet eivät liene komplisoituneet
passive komplisoiduttaneen ei komplisoiduttane passive lienee komplisoiduttu ei liene komplisoiduttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st komplisoitua present komplisoituva komplisoiduttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st komplisoituakseni komplisoituaksemme
2nd komplisoituaksesi komplisoituaksenne
3rd komplisoituakseen
komplisoituaksensa
past komplisoitunut komplisoiduttu
2nd inessive2 komplisoituessa komplisoiduttaessa agent4 komplisoituma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st komplisoituessani komplisoituessamme
2nd komplisoituessasi komplisoituessanne
3rd komplisoituessaan
komplisoituessansa
negative komplisoitumaton
instructive komplisoituen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive komplisoitumassa
elative komplisoitumasta
illative komplisoitumaan
adessive komplisoitumalla
abessive komplisoitumatta
instructive komplisoituman komplisoiduttaman
4th3 verbal noun komplisoituminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st komplisoitumaisillani komplisoitumaisillamme
2nd komplisoitumaisillasi komplisoitumaisillanne
3rd komplisoitumaisillaan
komplisoitumaisillansa
Synonyms

Further reading

Etymology 2

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkomplisoi̯tuɑ/,
  • Rhymes: -oituɑ
  • Hyphenation(key): komp‧li‧soi‧tua

Verb

komplisoitua

  1. partitive singular of komplisoitu