Borrowed from Swedish kort (“card”).
kortti
Inflection of kortti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kortti | kortit | |
genitive | kortin | korttien | |
partitive | korttia | kortteja | |
illative | korttiin | kortteihin | |
singular | plural | ||
nominative | kortti | kortit | |
accusative | nom. | kortti | kortit |
gen. | kortin | ||
genitive | kortin | korttien | |
partitive | korttia | kortteja | |
inessive | kortissa | korteissa | |
elative | kortista | korteista | |
illative | korttiin | kortteihin | |
adessive | kortilla | korteilla | |
ablative | kortilta | korteilta | |
allative | kortille | korteille | |
essive | korttina | kortteina | |
translative | kortiksi | korteiksi | |
abessive | kortitta | korteitta | |
instructive | — | kortein | |
comitative | See the possessive forms below. |