korvata (“to compensate, reimburse”) + -us. First attested in Carl Helenius: Suomalainen ja ruozalainen sanakirja ("Finnish and Swedish Dictionary", 1838).
korvaus
Inflection of korvaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | korvaus | korvaukset | |
genitive | korvauksen | korvausten korvauksien | |
partitive | korvausta | korvauksia | |
illative | korvaukseen | korvauksiin | |
singular | plural | ||
nominative | korvaus | korvaukset | |
accusative | nom. | korvaus | korvaukset |
gen. | korvauksen | ||
genitive | korvauksen | korvausten korvauksien | |
partitive | korvausta | korvauksia | |
inessive | korvauksessa | korvauksissa | |
elative | korvauksesta | korvauksista | |
illative | korvaukseen | korvauksiin | |
adessive | korvauksella | korvauksilla | |
ablative | korvaukselta | korvauksilta | |
allative | korvaukselle | korvauksille | |
essive | korvauksena | korvauksina | |
translative | korvaukseksi | korvauksiksi | |
abessive | korvauksetta | korvauksitta | |
instructive | — | korvauksin | |
comitative | See the possessive forms below. |