kulkia

Hello, you have come here looking for the meaning of the word kulkia. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word kulkia, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say kulkia in singular and plural. Everything you need to know about the word kulkia you have here. The definition of the word kulkia will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkulkia, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *kulkëdak. Cognates include Finnish kulkea and Estonian kulgeda.

Pronunciation

Verb

kulkia

  1. (intransitive) to travel

Conjugation

Conjugation of kulkia (type 5/laskia, k- gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kulen en kule 1st singular oon kulkent, oon kulkenut en oo kulkent, en oo kulkenut
2nd singular kulet et kule 2nd singular oot kulkent, oot kulkenut et oo kulkent, et oo kulkenut
3rd singular kulkoo ei kule 3rd singular ono kulkent, ono kulkenut ei oo kulkent, ei oo kulkenut
1st plural kulemma emmä kule 1st plural oomma kulkeneet emmä oo kulkeneet
2nd plural kuletta että kule 2nd plural ootta kulkeneet että oo kulkeneet
3rd plural kulkoot1), kulkevat2), kuletaa evät kule, ei kuleta 3rd plural ovat kulkeneet evät oo kulkeneet, ei oo kulettu
impersonal kuletaa ei kuleta impersonal ono kulettu ei oo kulettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular kulin en kulkent, en kulkenut 1st singular olin kulkent, olin kulkenut en olt kulkent, en olt kulkenut
2nd singular kulit et kulkent, et kulkenut 2nd singular olit kulkent, olit kulkenut et olt kulkent, et olt kulkenut
3rd singular kulki ei kulkent, ei kulkenut 3rd singular oli kulkent, oli kulkenut ei olt kulkent, ei olt kulkenut
1st plural kulimma emmä kulkeneet 1st plural olimma kulkeneet emmä olleet kulkeneet
2nd plural kulitta että kulkeneet 2nd plural olitta kulkeneet että olleet kulkeneet
3rd plural kulkiit1), kulkivat2), kulettii evät kulkeneet, ei kulettu 3rd plural olivat kulkeneet evät olleet kulkeneet, ei olt kulettu
impersonal kulettii ei kulettu impersonal oli kulettu ei olt kulettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kulkisin en kulkis 1st singular olisin kulkent, olisin kulkenut en olis kulkent, en olis kulkenut
2nd singular kulkisit, kulkiist1) et kulkis 2nd singular olisit kulkent, olisit kulkenut et olis kulkent, et olis kulkenut
3rd singular kulkis ei kulkis 3rd singular olis kulkent, olis kulkenut ei olis kulkent, ei olis kulkenut
1st plural kulkisimma emmä kulkis 1st plural olisimma kulkeneet emmä olis kulkeneet
2nd plural kulkisitta että kulkis 2nd plural olisitta kulkeneet että olis kulkeneet
3rd plural kulkisiit1), kulkisivat2), kulettais evät kulkis, ei kulettais 3rd plural olisivat kulkeneet evät olis kulkeneet, ei olis kulettu
impersonal kulettais ei kulettais impersonal olis kulettu ei olis kulettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular kule elä kule 2nd singular oo kulkent, oo kulkenut elä oo kulkent, elä oo kulkenut
3rd singular kulkekoo elköö kulkeko 3rd singular olkoo kulkent, olkoo kulkenut elköö olko kulkent, elköö olko kulkenut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural kulkekaa elkää kulkeko 2nd plural olkaa kulkeneet elkää olko kulkeneet
3rd plural kulkekoot elkööt kulkeko, elköö kulettako 3rd plural olkoot kulkeneet elkööt olko kulkeneet, elköö olko kulettu
impersonal kulettakkoo elköö kulettako impersonal olkoo kulettu elköö olko kulettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular kulkenen en kulkene
2nd singular kulkenet et kulkene
3rd singular kulkenoo ei kulkene
1st plural kulkenemma emmä kulkene
2nd plural kulkenetta että kulkene
3rd plural kulkenoot evät kulkene, ei kulettane
impersonal kulettannoo ei kulettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st kulkia present kulkeva kulettava
2nd inessive kulkijees past kulkent, kulkenut kulettu
instructive kulkien 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (kulkekaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative kulkomaa
inessive kulkomaas
elative kulkomast
abessive kulkomata
4th nominative kulkomiin
partitive kulkomista, kulkomist

Derived terms

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 216
Wikious
Boobota
Sagapedia