kuusi (“fir, spruce (genitive)”) + kerkkä (“shoot, bud, tip”)
kuusenkerkkä
Inflection of kuusenkerkkä (Kotus type 10*A/koira, kk-k gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kuusenkerkkä | kuusenkerkät | |
genitive | kuusenkerkän | kuusenkerkkien | |
partitive | kuusenkerkkää | kuusenkerkkiä | |
illative | kuusenkerkkään | kuusenkerkkiin | |
singular | plural | ||
nominative | kuusenkerkkä | kuusenkerkät | |
accusative | nom. | kuusenkerkkä | kuusenkerkät |
gen. | kuusenkerkän | ||
genitive | kuusenkerkän | kuusenkerkkien kuusenkerkkäin rare | |
partitive | kuusenkerkkää | kuusenkerkkiä | |
inessive | kuusenkerkässä | kuusenkerkissä | |
elative | kuusenkerkästä | kuusenkerkistä | |
illative | kuusenkerkkään | kuusenkerkkiin | |
adessive | kuusenkerkällä | kuusenkerkillä | |
ablative | kuusenkerkältä | kuusenkerkiltä | |
allative | kuusenkerkälle | kuusenkerkille | |
essive | kuusenkerkkänä | kuusenkerkkinä | |
translative | kuusenkerkäksi | kuusenkerkiksi | |
abessive | kuusenkerkättä | kuusenkerkittä | |
instructive | — | kuusenkerkin | |
comitative | See the possessive forms below. |