liikuttaa

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form liikuttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd

inessive

liikuttamassa

—

elative

liikuttamasta

—

illative

liikuttamaan

—

adessive

liikuttamalla

—

abessive

liikuttamatta

—

instructive

liikuttaman

liikutettaman

4th³

verbal noun

liikuttaminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	liikuttamaisillani	liikuttamaisillamme
2nd	liikuttamaisillasi	liikuttamaisillanne
3rd	liikuttamaisillaan liikuttamaisillansa

Derived terms

adjectives

liikuttava

nouns

verbs

Anagrams

kituliaat

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *liik'uttadak, equivalent to liikkua (“to move”) +‎ -ttaa. Cognates include Finnish liikuttaa and Estonian liigutada.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈliːkutːɑː/,
(Soikkola) IPA^(key): /ˈliːkutːɑː/,
Rhymes: -iːkutːɑː
Hyphenation: lii‧kut‧taa
Homophone: leekuttaa

Verb

liikuttaa

(transitive) to move
- 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 65:
  Syänmuna liikuttaa ruumees veren, kerkiäliha ono henkäämist vart, vatsanmaos ja sooliis sullaa söökki, pockiis erittyy kusi ja niin etes.
  The heart moves the blood in the body, the lungs are there for breathing, in the stomach and bowels food is digested, in the kidneys urine is secreted et cetera.

Conjugation

Conjugation of liikuttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	liikutan	en liikuta	1st singular	oon liikuttant, oon liikuttanut	en oo liikuttant, en oo liikuttanut
2nd singular	liikutat	et liikuta	2nd singular	oot liikuttant, oot liikuttanut	et oo liikuttant, et oo liikuttanut
3rd singular	liikuttaa	ei liikuta	3rd singular	ono liikuttant, ono liikuttanut	ei oo liikuttant, ei oo liikuttanut
1st plural	liikutamma	emmä liikuta	1st plural	oomma liikuttanneet	emmä oo liikuttanneet
2nd plural	liikutatta	että liikuta	2nd plural	ootta liikuttanneet	että oo liikuttanneet
3rd plural	liikuttaat¹⁾, liikuttavat²⁾, liikutettaa	evät liikuta, ei liikuteta	3rd plural	ovat liikuttanneet	evät oo liikuttanneet, ei oo liikutettu
impersonal	liikutettaa	ei liikuteta	impersonal	ono liikutettu	ei oo liikutettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	liikutin	en liikuttant, en liikuttanut	1st singular	olin liikuttant, olin liikuttanut	en olt liikuttant, en olt liikuttanut
2nd singular	liikutit	et liikuttant, et liikuttanut	2nd singular	olit liikuttant, olit liikuttanut	et olt liikuttant, et olt liikuttanut
3rd singular	liikutti	ei liikuttant, ei liikuttanut	3rd singular	oli liikuttant, oli liikuttanut	ei olt liikuttant, ei olt liikuttanut
1st plural	liikutimma	emmä liikuttanneet	1st plural	olimma liikuttanneet	emmä olleet liikuttanneet
2nd plural	liikutitta	että liikuttanneet	2nd plural	olitta liikuttanneet	että olleet liikuttanneet
3rd plural	liikuttiit¹⁾, liikuttivat²⁾, liikutettii	evät liikuttanneet, ei liikutettu	3rd plural	olivat liikuttanneet	evät olleet liikuttanneet, ei olt liikutettu
impersonal	liikutettii	ei liikutettu	impersonal	oli liikutettu	ei olt liikutettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	liikuttaisin	en liikuttais	1st singular	olisin liikuttant, olisin liikuttanut	en olis liikuttant, en olis liikuttanut
2nd singular	liikuttaisit, liikuttaist¹⁾	et liikuttais	2nd singular	olisit liikuttant, olisit liikuttanut	et olis liikuttant, et olis liikuttanut
3rd singular	liikuttais	ei liikuttais	3rd singular	olis liikuttant, olis liikuttanut	ei olis liikuttant, ei olis liikuttanut
1st plural	liikuttaisimma	emmä liikuttais	1st plural	olisimma liikuttanneet	emmä olis liikuttanneet
2nd plural	liikuttaisitta	että liikuttais	2nd plural	olisitta liikuttanneet	että olis liikuttanneet
3rd plural	liikuttaisiit¹⁾, liikuttaisivat²⁾, liikutettais	evät liikuttais, ei liikutettais	3rd plural	olisivat liikuttanneet	evät olis liikuttanneet, ei olis liikutettu
impersonal	liikutettais	ei liikutettais	impersonal	olis liikutettu	ei olis liikutettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	liikuta	elä liikuta	2nd singular	oo liikuttant, oo liikuttanut	elä oo liikuttant, elä oo liikuttanut
3rd singular	liikuttakkoo	elköö liikuttako	3rd singular	olkoo liikuttant, olkoo liikuttanut	elköö olko liikuttant, elköö olko liikuttanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	liikuttakkaa	elkää liikuttako	2nd plural	olkaa liikuttanneet	elkää olko liikuttanneet
3rd plural	liikuttakkoot	elkööt liikuttako, elköö liikutettako	3rd plural	olkoot liikuttanneet	elkööt olko liikuttanneet, elköö olko liikutettu
impersonal	liikutettakoo	elköö liikutettako	impersonal	olkoo liikutettu	elköö olko liikutettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	liikuttanen	en liikuttane
2nd singular	liikuttanet	et liikuttane
3rd singular	liikuttannoo	ei liikuttane
1st plural	liikuttanemma	emmä liikuttane
2nd plural	liikuttanetta	että liikuttane
3rd plural	liikuttannoot	evät liikuttane, ei liikutettane
impersonal	liikutettanoo	ei liikutettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		liikuttaa	present	liikuttava	liikutettava
2nd	inessive	liikuttaes	past	liikuttant, liikuttanut	liikutettu
2nd	instructive	liikuttaen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (liikuttakkaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	liikuttammaa
	inessive	liikuttamas
	elative	liikuttamast
	abessive	liikuttamata
4th	nominative	liikuttamiin
	partitive	liikuttamista, liikuttamist

Derived terms

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 269

liikuttaa

Contents

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

References

Wikious

Boobota

Sagapedia