lukkia

Hello, you have come here looking for the meaning of the word lukkia. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word lukkia, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say lukkia in singular and plural. Everything you need to know about the word lukkia you have here. The definition of the word lukkia will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition oflukkia, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *lukëdak. Cognates include Finnish lukea and Estonian lugeda.

Pronunciation

Verb

lukkia

  1. (transitive) to read
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 64:
      Jo nyt mahan lukkia.
      Now I can read.
    • 1936, V. I. Junus, P. L. Maksimov, Inkeroisin keelen oppikirja alkuşkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:
      Enstää lukekaa, mitä ono saottu kalastajast, siis oppilapsest, viimäiseks see, mitä ono saottu niittäjäst.
      Firstly read, what is said about the fisherman, then about the student, lastly that, what is said about the reaper.
  2. (transitive) to count
    • 1885, “Sprachproben: Der goldene Vogel”, in Volmari Porkka, editor, Ueber den Ingrischen Dialekt mit Berücksichtigung der übrigen finnisch-ingermanländischen Dialekte:
      Kunigas luki omenat yhest puust, ja jokko öö hävviis yks omena.
      The king counted the apples from one tree, and every night one apple disappeared.
      (Note: The spelling has been normalised in accordance with the literary Ingrian language.)
    • 1937, N. S. Popova, translated by A. Kolesova, Arifmetikan oppikirja alkușkoulua vart (I. osa), Leningrad: Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:
      Lue krugat. Lue spickat. Lue cislat.
      Count the circles. Count the matches. Count the numbers.
  3. (transitive) to cast a (good) spell on

Conjugation

Conjugation of lukkia (type 5/laskia, k- gradation, gemination)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular luen en lue 1st singular oon lukent, oon lukenut en oo lukent, en oo lukenut
2nd singular luet et lue 2nd singular oot lukent, oot lukenut et oo lukent, et oo lukenut
3rd singular lukkoo ei lue 3rd singular ono lukent, ono lukenut ei oo lukent, ei oo lukenut
1st plural luemma emmä lue 1st plural oomma lukeneet emmä oo lukeneet
2nd plural luetta että lue 2nd plural ootta lukeneet että oo lukeneet
3rd plural lukkoot1), lukevat2), luetaa evät lue, ei lueta 3rd plural ovat lukeneet evät oo lukeneet, ei oo luettu
impersonal luetaa ei lueta impersonal ono luettu ei oo luettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular luin en lukent, en lukenut 1st singular olin lukent, olin lukenut en olt lukent, en olt lukenut
2nd singular luit et lukent, et lukenut 2nd singular olit lukent, olit lukenut et olt lukent, et olt lukenut
3rd singular luki ei lukent, ei lukenut 3rd singular oli lukent, oli lukenut ei olt lukent, ei olt lukenut
1st plural luimma emmä lukeneet 1st plural olimma lukeneet emmä olleet lukeneet
2nd plural luitta että lukeneet 2nd plural olitta lukeneet että olleet lukeneet
3rd plural lukkiit1), lukivat2), luettii evät lukeneet, ei luettu 3rd plural olivat lukeneet evät olleet lukeneet, ei olt luettu
impersonal luettii ei luettu impersonal oli luettu ei olt luettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular lukisin en lukis 1st singular olisin lukent, olisin lukenut en olis lukent, en olis lukenut
2nd singular lukisit, lukkiist1) et lukis 2nd singular olisit lukent, olisit lukenut et olis lukent, et olis lukenut
3rd singular lukis ei lukis 3rd singular olis lukent, olis lukenut ei olis lukent, ei olis lukenut
1st plural lukisimma emmä lukis 1st plural olisimma lukeneet emmä olis lukeneet
2nd plural lukisitta että lukis 2nd plural olisitta lukeneet että olis lukeneet
3rd plural lukisiit1), lukisivat2), luettais evät lukis, ei luettais 3rd plural olisivat lukeneet evät olis lukeneet, ei olis luettu
impersonal luettais ei luettais impersonal olis luettu ei olis luettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular 1st singular
2nd singular lue elä lue 2nd singular oo lukent, oo lukenut elä oo lukent, elä oo lukenut
3rd singular lukekoo elköö lukeko 3rd singular olkoo lukent, olkoo lukenut elköö olko lukent, elköö olko lukenut
1st plural 1st plural
2nd plural lukekaa elkää lukeko 2nd plural olkaa lukeneet elkää olko lukeneet
3rd plural lukekoot elkööt lukeko, elköö luettako 3rd plural olkoot lukeneet elkööt olko lukeneet, elköö olko luettu
impersonal luettakkoo elköö luettako impersonal olkoo luettu elköö olko luettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular lukenen en lukene
2nd singular lukenet et lukene
3rd singular lukenoo ei lukene
1st plural lukenemma emmä lukene
2nd plural lukenetta että lukene
3rd plural lukenoot evät lukene, ei luettane
impersonal luettannoo ei luettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st lukkia present lukeva luettava
2nd inessive lukijees past lukent, lukenut luettu
instructive lukkien 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (lukekaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative lukomaa
inessive lukomaas
elative lukomast
abessive lukomata
4th nominative lukomiin
partitive lukomista, lukomist

Synonyms

Derived terms

See also

References

  • V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 104
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 279