luovia

Hello, you have come here looking for the meaning of the word luovia. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word luovia, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say luovia in singular and plural. Everything you need to know about the word luovia you have here. The definition of the word luovia will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofluovia, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology 1

luovi +‎ -ia

Pronunciation

Verb

luovia

  1. (nautical) to tack, sail close to the wind
  2. (figuratively) to make one's way while avoiding obstacles or difficulties; to navigate a tricky situation
Conjugation
Inflection of luovia (Kotus type 61/sallia, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. luovin en luovi 1st sing. olen luovinut en ole luovinut
2nd sing. luovit et luovi 2nd sing. olet luovinut et ole luovinut
3rd sing. luovii ei luovi 3rd sing. on luovinut ei ole luovinut
1st plur. luovimme emme luovi 1st plur. olemme luovineet emme ole luovineet
2nd plur. luovitte ette luovi 2nd plur. olette luovineet ette ole luovineet
3rd plur. luovivat eivät luovi 3rd plur. ovat luovineet eivät ole luovineet
passive luovitaan ei luovita passive on luovittu ei ole luovittu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. luovin en luovinut 1st sing. olin luovinut en ollut luovinut
2nd sing. luovit et luovinut 2nd sing. olit luovinut et ollut luovinut
3rd sing. luovi ei luovinut 3rd sing. oli luovinut ei ollut luovinut
1st plur. luovimme emme luovineet 1st plur. olimme luovineet emme olleet luovineet
2nd plur. luovitte ette luovineet 2nd plur. olitte luovineet ette olleet luovineet
3rd plur. luovivat eivät luovineet 3rd plur. olivat luovineet eivät olleet luovineet
passive luovittiin ei luovittu passive oli luovittu ei ollut luovittu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. luovisin en luovisi 1st sing. olisin luovinut en olisi luovinut
2nd sing. luovisit et luovisi 2nd sing. olisit luovinut et olisi luovinut
3rd sing. luovisi ei luovisi 3rd sing. olisi luovinut ei olisi luovinut
1st plur. luovisimme emme luovisi 1st plur. olisimme luovineet emme olisi luovineet
2nd plur. luovisitte ette luovisi 2nd plur. olisitte luovineet ette olisi luovineet
3rd plur. luovisivat eivät luovisi 3rd plur. olisivat luovineet eivät olisi luovineet
passive luovittaisiin ei luovittaisi passive olisi luovittu ei olisi luovittu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. luovi älä luovi 2nd sing. — —
3rd sing. luovikoon älköön luoviko 3rd sing. olkoon luovinut älköön olko luovinut
1st plur. luovikaamme älkäämme luoviko 1st plur. — —
2nd plur. luovikaa älkää luoviko 2nd plur. — —
3rd plur. luovikoot älkööt luoviko 3rd plur. olkoot luovineet älkööt olko luovineet
passive luovittakoon älköön luovittako passive olkoon luovittu älköön olko luovittu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. luovinen en luovine 1st sing. lienen luovinut en liene luovinut
2nd sing. luovinet et luovine 2nd sing. lienet luovinut et liene luovinut
3rd sing. luovinee ei luovine 3rd sing. lienee luovinut ei liene luovinut
1st plur. luovinemme emme luovine 1st plur. lienemme luovineet emme liene luovineet
2nd plur. luovinette ette luovine 2nd plur. lienette luovineet ette liene luovineet
3rd plur. luovinevat eivät luovine 3rd plur. lienevät luovineet eivät liene luovineet
passive luovittaneen ei luovittane passive lienee luovittu ei liene luovittu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st luovia present luoviva luovittava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st luoviakseni luoviaksemme
2nd luoviaksesi luoviaksenne
3rd luoviakseen
luoviaksensa
past luovinut luovittu
2nd inessive2 luoviessa luovittaessa agent4 luovima
Possessive forms
Person sing. plur.
1st luoviessani luoviessamme
2nd luoviessasi luoviessanne
3rd luoviessaan
luoviessansa
negative luovimaton
instructive luovien —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive luovimassa —
elative luovimasta —
illative luovimaan —
adessive luovimalla —
abessive luovimatta —
instructive luoviman luovittaman
4th3 verbal noun luoviminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st luovimaisillani luovimaisillamme
2nd luovimaisillasi luovimaisillanne
3rd luovimaisillaan
luovimaisillansa
Synonyms

Further reading

Etymology 2

Pronunciation

Verb

luovia

  1. partitive plural of luova
Wikious
Boobota
Sagapedia