mänettää

Hello, you have come here looking for the meaning of the word mänettää. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word mänettää, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say mänettää in singular and plural. Everything you need to know about the word mänettää you have here. The definition of the word mänettää will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofmänettää, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Ingrian

Etymology

From männä (“to go”) +‎ -ttää.

Pronunciation

Verb

mänettää

  1. (transitive) to waste, squander

Conjugation

Conjugation of mänettää (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular mänetän en mänetä 1st singular oon mänettänt, oon mänettänyt en oo mänettänt, en oo mänettänyt
2nd singular mänetät et mänetä 2nd singular oot mänettänt, oot mänettänyt et oo mänettänt, et oo mänettänyt
3rd singular mänettää ei mänetä 3rd singular ono mänettänt, ono mänettänyt ei oo mänettänt, ei oo mänettänyt
1st plural mänetämmä emmä mänetä 1st plural oomma mänettänneet emmä oo mänettänneet
2nd plural mänetättä että mänetä 2nd plural ootta mänettänneet että oo mänettänneet
3rd plural mänettäät1), mänettävät2), mänetettää evät mänetä, ei mänetetä 3rd plural ovat mänettänneet evät oo mänettänneet, ei oo mänetetty
impersonal mänetettää ei mänetetä impersonal ono mänetetty ei oo mänetetty
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular mänetin en mänettänt, en mänettänyt 1st singular olin mänettänt, olin mänettänyt en olt mänettänt, en olt mänettänyt
2nd singular mänetit et mänettänt, et mänettänyt 2nd singular olit mänettänt, olit mänettänyt et olt mänettänt, et olt mänettänyt
3rd singular mänetti ei mänettänt, ei mänettänyt 3rd singular oli mänettänt, oli mänettänyt ei olt mänettänt, ei olt mänettänyt
1st plural mänetimmä emmä mänettänneet 1st plural olimma mänettänneet emmä olleet mänettänneet
2nd plural mänetittä että mänettänneet 2nd plural olitta mänettänneet että olleet mänettänneet
3rd plural mänettiit1), mänettivät2), mänetettii evät mänettänneet, ei mänetetty 3rd plural olivat mänettänneet evät olleet mänettänneet, ei olt mänetetty
impersonal mänetettii ei mänetetty impersonal oli mänetetty ei olt mänetetty
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular mänettäisin en mänettäis 1st singular olisin mänettänt, olisin mänettänyt en olis mänettänt, en olis mänettänyt
2nd singular mänettäisit, mänettäist1) et mänettäis 2nd singular olisit mänettänt, olisit mänettänyt et olis mänettänt, et olis mänettänyt
3rd singular mänettäis ei mänettäis 3rd singular olis mänettänt, olis mänettänyt ei olis mänettänt, ei olis mänettänyt
1st plural mänettäisimmä emmä mänettäis 1st plural olisimma mänettänneet emmä olis mänettänneet
2nd plural mänettäisittä että mänettäis 2nd plural olisitta mänettänneet että olis mänettänneet
3rd plural mänettäisiit1), mänettäisivät2), mänetettäis evät mänettäis, ei mänetettäis 3rd plural olisivat mänettänneet evät olis mänettänneet, ei olis mänetetty
impersonal mänetettäis ei mänetettäis impersonal olis mänetetty ei olis mänetetty
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular mänetä elä mänetä 2nd singular oo mänettänt, oo mänettänyt elä oo mänettänt, elä oo mänettänyt
3rd singular mänettäkköö elköö mänettäkö 3rd singular olkoo mänettänt, olkoo mänettänyt elköö olko mänettänt, elköö olko mänettänyt
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural mänettäkkää elkää mänettäkö 2nd plural olkaa mänettänneet elkää olko mänettänneet
3rd plural mänettäkkööt elkööt mänettäkö, elköö mänetettäkö 3rd plural olkoot mänettänneet elkööt olko mänettänneet, elköö olko mänetetty
impersonal mänetettäköö elköö mänetettäkö impersonal olkoo mänetetty elköö olko mänetetty
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular mänettänen en mänettäne
2nd singular mänettänet et mänettäne
3rd singular mänettännöö ei mänettäne
1st plural mänettänemmä emmä mänettäne
2nd plural mänettänettä että mänettäne
3rd plural mänettännööt evät mänettäne, ei mänetettäne
impersonal mänetettänöö ei mänetettäne
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st mänettää present mänettävä mänetettävä
2nd inessive mänettäes past mänettänt, mänettänyt mänetetty
instructive mänettäen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (mänettäkkää) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative mänettämmää
inessive mänettämäs
elative mänettämäst
abessive mänettämätä
4th nominative mänettämiin
partitive mänettämistä, mänettämist

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 325
Wikious
Boobota
Sagapedia