maailmankolkka

Hello, you have come here looking for the meaning of the word maailmankolkka. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word maailmankolkka, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say maailmankolkka in singular and plural. Everything you need to know about the word maailmankolkka you have here. The definition of the word maailmankolkka will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofmaailmankolkka, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

maailman +‎ kolkka

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmɑː.ilmɑnˌkolkːɑ/,
  • IPA(key): /ˈmɑːˌilmɑnˌkolkːɑ/,
  • Rhymes: -olkːɑ
  • Syllabification(key): maa‧il‧man‧kolk‧ka

Noun

maailmankolkka

  1. A part of the world.

Declension

Inflection of maailmankolkka (Kotus type 10*A/koira, kk-k gradation)
nominative maailmankolkka maailmankolkat
genitive maailmankolkan maailmankolkkien
partitive maailmankolkkaa maailmankolkkia
illative maailmankolkkaan maailmankolkkiin
singular plural
nominative maailmankolkka maailmankolkat
accusative nom. maailmankolkka maailmankolkat
gen. maailmankolkan
genitive maailmankolkan maailmankolkkien
maailmankolkkain rare
partitive maailmankolkkaa maailmankolkkia
inessive maailmankolkassa maailmankolkissa
elative maailmankolkasta maailmankolkista
illative maailmankolkkaan maailmankolkkiin
adessive maailmankolkalla maailmankolkilla
ablative maailmankolkalta maailmankolkilta
allative maailmankolkalle maailmankolkille
essive maailmankolkkana maailmankolkkina
translative maailmankolkaksi maailmankolkiksi
abessive maailmankolkatta maailmankolkitta
instructive maailmankolkin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of maailmankolkka (Kotus type 10*A/koira, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative maailmankolkkani maailmankolkkani
accusative nom. maailmankolkkani maailmankolkkani
gen. maailmankolkkani
genitive maailmankolkkani maailmankolkkieni
maailmankolkkaini rare
partitive maailmankolkkaani maailmankolkkiani
inessive maailmankolkassani maailmankolkissani
elative maailmankolkastani maailmankolkistani
illative maailmankolkkaani maailmankolkkiini
adessive maailmankolkallani maailmankolkillani
ablative maailmankolkaltani maailmankolkiltani
allative maailmankolkalleni maailmankolkilleni
essive maailmankolkkanani maailmankolkkinani
translative maailmankolkakseni maailmankolkikseni
abessive maailmankolkattani maailmankolkittani
instructive
comitative maailmankolkkineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative maailmankolkkasi maailmankolkkasi
accusative nom. maailmankolkkasi maailmankolkkasi
gen. maailmankolkkasi
genitive maailmankolkkasi maailmankolkkiesi
maailmankolkkaisi rare
partitive maailmankolkkaasi maailmankolkkiasi
inessive maailmankolkassasi maailmankolkissasi
elative maailmankolkastasi maailmankolkistasi
illative maailmankolkkaasi maailmankolkkiisi
adessive maailmankolkallasi maailmankolkillasi
ablative maailmankolkaltasi maailmankolkiltasi
allative maailmankolkallesi maailmankolkillesi
essive maailmankolkkanasi maailmankolkkinasi
translative maailmankolkaksesi maailmankolkiksesi
abessive maailmankolkattasi maailmankolkittasi
instructive
comitative maailmankolkkinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative maailmankolkkamme maailmankolkkamme
accusative nom. maailmankolkkamme maailmankolkkamme
gen. maailmankolkkamme
genitive maailmankolkkamme maailmankolkkiemme
maailmankolkkaimme rare
partitive maailmankolkkaamme maailmankolkkiamme
inessive maailmankolkassamme maailmankolkissamme
elative maailmankolkastamme maailmankolkistamme
illative maailmankolkkaamme maailmankolkkiimme
adessive maailmankolkallamme maailmankolkillamme
ablative maailmankolkaltamme maailmankolkiltamme
allative maailmankolkallemme maailmankolkillemme
essive maailmankolkkanamme maailmankolkkinamme
translative maailmankolkaksemme maailmankolkiksemme
abessive maailmankolkattamme maailmankolkittamme
instructive
comitative maailmankolkkinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative maailmankolkkanne maailmankolkkanne
accusative nom. maailmankolkkanne maailmankolkkanne
gen. maailmankolkkanne
genitive maailmankolkkanne maailmankolkkienne
maailmankolkkainne rare
partitive maailmankolkkaanne maailmankolkkianne
inessive maailmankolkassanne maailmankolkissanne
elative maailmankolkastanne maailmankolkistanne
illative maailmankolkkaanne maailmankolkkiinne
adessive maailmankolkallanne maailmankolkillanne
ablative maailmankolkaltanne maailmankolkiltanne
allative maailmankolkallenne maailmankolkillenne
essive maailmankolkkananne maailmankolkkinanne
translative maailmankolkaksenne maailmankolkiksenne
abessive maailmankolkattanne maailmankolkittanne
instructive
comitative maailmankolkkinenne
third-person possessor
singular plural
nominative maailmankolkkansa maailmankolkkansa
accusative nom. maailmankolkkansa maailmankolkkansa
gen. maailmankolkkansa
genitive maailmankolkkansa maailmankolkkiensa
maailmankolkkainsa rare
partitive maailmankolkkaansa maailmankolkkiaan
maailmankolkkiansa
inessive maailmankolkassaan
maailmankolkassansa
maailmankolkissaan
maailmankolkissansa
elative maailmankolkastaan
maailmankolkastansa
maailmankolkistaan
maailmankolkistansa
illative maailmankolkkaansa maailmankolkkiinsa
adessive maailmankolkallaan
maailmankolkallansa
maailmankolkillaan
maailmankolkillansa
ablative maailmankolkaltaan
maailmankolkaltansa
maailmankolkiltaan
maailmankolkiltansa
allative maailmankolkalleen
maailmankolkallensa
maailmankolkilleen
maailmankolkillensa
essive maailmankolkkanaan
maailmankolkkanansa
maailmankolkkinaan
maailmankolkkinansa
translative maailmankolkakseen
maailmankolkaksensa
maailmankolkikseen
maailmankolkiksensa
abessive maailmankolkattaan
maailmankolkattansa
maailmankolkittaan
maailmankolkittansa
instructive
comitative maailmankolkkineen
maailmankolkkinensa

Further reading