mahtua

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd

inessive

mahtumassa

—

elative

mahtumasta

—

illative

mahtumaan

—

adessive

mahtumalla

—

abessive

mahtumatta

—

instructive

mahtuman

mahduttaman

4th³

verbal noun

mahtuminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	mahtumaisillani	mahtumaisillamme
2nd	mahtumaisillasi	mahtumaisillanne
3rd	mahtumaisillaan mahtumaisillansa

Derived terms

Anagrams

haamut, hamuat, hamuta, uhmaat, uhmata

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *mahtudak, equivalent to mahtaa (“to be able to”) +‎ -ua. Cognates include Finnish mahtua and Estonian mahtuda.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈmɑhtuɑ/,
(Soikkola) IPA^(key): /ˈmɑhtuɑ/,
Rhymes: -ɑhtoː, -ɑhtuɑ
Hyphenation: mah‧tu‧a

Verb

mahtua

(intransitive) to fit

Conjugation

Conjugation of mahtua (type 1/ampua, t- gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	mahun	en mahu	1st singular	oon mahtunt, oon mahtunut	en oo mahtunt, en oo mahtunut
2nd singular	mahut	et mahu	2nd singular	oot mahtunt, oot mahtunut	et oo mahtunt, et oo mahtunut
3rd singular	mahtuu	ei mahu	3rd singular	ono mahtunt, ono mahtunut	ei oo mahtunt, ei oo mahtunut
1st plural	mahumma	emmä mahu	1st plural	oomma mahtuneet	emmä oo mahtuneet
2nd plural	mahutta	että mahu	2nd plural	ootta mahtuneet	että oo mahtuneet
3rd plural	mahtuut¹⁾, mahtuvat²⁾, mahutaa	evät mahu, ei mahuta	3rd plural	ovat mahtuneet	evät oo mahtuneet, ei oo mahuttu
impersonal	mahutaa	ei mahuta	impersonal	ono mahuttu	ei oo mahuttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	mahuin	en mahtunt, en mahtunut	1st singular	olin mahtunt, olin mahtunut	en olt mahtunt, en olt mahtunut
2nd singular	mahuit	et mahtunt, et mahtunut	2nd singular	olit mahtunt, olit mahtunut	et olt mahtunt, et olt mahtunut
3rd singular	mahtui	ei mahtunt, ei mahtunut	3rd singular	oli mahtunt, oli mahtunut	ei olt mahtunt, ei olt mahtunut
1st plural	mahuimma	emmä mahtuneet	1st plural	olimma mahtuneet	emmä olleet mahtuneet
2nd plural	mahuitta	että mahtuneet	2nd plural	olitta mahtuneet	että olleet mahtuneet
3rd plural	mahtuit¹⁾, mahtuivat²⁾, mahuttii	evät mahtuneet, ei mahuttu	3rd plural	olivat mahtuneet	evät olleet mahtuneet, ei olt mahuttu
impersonal	mahuttii	ei mahuttu	impersonal	oli mahuttu	ei olt mahuttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	mahtuisin	en mahtuis	1st singular	olisin mahtunt, olisin mahtunut	en olis mahtunt, en olis mahtunut
2nd singular	mahtuisit, mahtuist¹⁾	et mahtuis	2nd singular	olisit mahtunt, olisit mahtunut	et olis mahtunt, et olis mahtunut
3rd singular	mahtuis	ei mahtuis	3rd singular	olis mahtunt, olis mahtunut	ei olis mahtunt, ei olis mahtunut
1st plural	mahtuisimma	emmä mahtuis	1st plural	olisimma mahtuneet	emmä olis mahtuneet
2nd plural	mahtuisitta	että mahtuis	2nd plural	olisitta mahtuneet	että olis mahtuneet
3rd plural	mahtuisiit¹⁾, mahtuisivat²⁾, mahuttais	evät mahtuis, ei mahuttais	3rd plural	olisivat mahtuneet	evät olis mahtuneet, ei olis mahuttu
impersonal	mahuttais	ei mahuttais	impersonal	olis mahuttu	ei olis mahuttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	mahu	elä mahu	2nd singular	oo mahtunt, oo mahtunut	elä oo mahtunt, elä oo mahtunut
3rd singular	mahtukoo	elköö mahtuko	3rd singular	olkoo mahtunt, olkoo mahtunut	elköö olko mahtunt, elköö olko mahtunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	mahtukaa	elkää mahtuko	2nd plural	olkaa mahtuneet	elkää olko mahtuneet
3rd plural	mahtukoot	elkööt mahtuko, elköö mahuttako	3rd plural	olkoot mahtuneet	elkööt olko mahtuneet, elköö olko mahuttu
impersonal	mahuttakkoo	elköö mahuttako	impersonal	olkoo mahuttu	elköö olko mahuttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	mahtunen	en mahtune
2nd singular	mahtunet	et mahtune
3rd singular	mahtunoo	ei mahtune
1st plural	mahtunemma	emmä mahtune
2nd plural	mahtunetta	että mahtune
3rd plural	mahtunoot	evät mahtune, ei mahuttane
impersonal	mahuttannoo	ei mahuttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		mahtua	present	mahtuva	mahuttava
2nd	inessive	mahtujees	past	mahtunt, mahtunut	mahuttu
2nd	instructive	mahtuen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (mahtukaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	mahtumaa
	inessive	mahtumaas
	elative	mahtumast
	abessive	mahtumata
4th	nominative	mahtumiin
	partitive	mahtumista, mahtumist

Synonyms

soppia

Derived terms

mahuttaa

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 291

mahtua

Contents

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Synonyms

Derived terms

References

Wikious

Boobota

Sagapedia