menevä

Hello, you have come here looking for the meaning of the word menevä. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word menevä, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say menevä in singular and plural. Everything you need to know about the word menevä you have here. The definition of the word menevä will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofmenevä, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Pronunciation

Adjective

menevä (comparative menevämpi, superlative menevin)

  1. active, busy
    Hän on menevä mies.
    He is a busy man.
  2. (slang) popular, fashionable, trendy
    Hän osti uuden menevän takin. — She bought a fashionable new coat.

Declension

Inflection of menevä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative menevä menevät
genitive menevän menevien
partitive menevää meneviä
illative menevään meneviin
singular plural
nominative menevä menevät
accusative nom. menevä menevät
gen. menevän
genitive menevän menevien
meneväin rare
partitive menevää meneviä
inessive menevässä menevissä
elative menevästä menevistä
illative menevään meneviin
adessive menevällä menevillä
ablative menevältä meneviltä
allative menevälle meneville
essive menevänä menevinä
translative meneväksi meneviksi
abessive menevättä menevittä
instructive menevin
comitative menevine
Possessive forms of menevä (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative meneväni meneväni
accusative nom. meneväni meneväni
gen. meneväni
genitive meneväni menevieni
meneväini rare
partitive menevääni meneviäni
inessive menevässäni menevissäni
elative menevästäni menevistäni
illative menevääni meneviini
adessive menevälläni menevilläni
ablative menevältäni meneviltäni
allative menevälleni menevilleni
essive menevänäni menevinäni
translative meneväkseni menevikseni
abessive menevättäni menevittäni
instructive
comitative menevineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative meneväsi meneväsi
accusative nom. meneväsi meneväsi
gen. meneväsi
genitive meneväsi meneviesi
meneväisi rare
partitive menevääsi meneviäsi
inessive menevässäsi menevissäsi
elative menevästäsi menevistäsi
illative menevääsi meneviisi
adessive menevälläsi menevilläsi
ablative menevältäsi meneviltäsi
allative menevällesi menevillesi
essive menevänäsi menevinäsi
translative meneväksesi meneviksesi
abessive menevättäsi menevittäsi
instructive
comitative menevinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative menevämme menevämme
accusative nom. menevämme menevämme
gen. menevämme
genitive menevämme meneviemme
meneväimme rare
partitive meneväämme meneviämme
inessive menevässämme menevissämme
elative menevästämme menevistämme
illative meneväämme meneviimme
adessive menevällämme menevillämme
ablative menevältämme meneviltämme
allative menevällemme menevillemme
essive menevänämme menevinämme
translative meneväksemme meneviksemme
abessive menevättämme menevittämme
instructive
comitative menevinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative menevänne menevänne
accusative nom. menevänne menevänne
gen. menevänne
genitive menevänne menevienne
meneväinne rare
partitive meneväänne meneviänne
inessive menevässänne menevissänne
elative menevästänne menevistänne
illative meneväänne meneviinne
adessive menevällänne menevillänne
ablative menevältänne meneviltänne
allative menevällenne menevillenne
essive menevänänne menevinänne
translative meneväksenne meneviksenne
abessive menevättänne menevittänne
instructive
comitative menevinenne

Synonyms

Derived terms

Participle

menevä

  1. present active participle of mennä

Further reading