meri (“sea”) + enkeli (“angel”)
merienkeli
Inflection of merienkeli (Kotus type 6/paperi, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | merienkeli | merienkelit | |
genitive | merienkelin | merienkelien merienkeleiden merienkeleitten | |
partitive | merienkeliä | merienkeleitä merienkelejä | |
illative | merienkeliin | merienkeleihin | |
singular | plural | ||
nominative | merienkeli | merienkelit | |
accusative | nom. | merienkeli | merienkelit |
gen. | merienkelin | ||
genitive | merienkelin | merienkelien merienkeleiden merienkeleitten | |
partitive | merienkeliä | merienkeleitä merienkelejä | |
inessive | merienkelissä | merienkeleissä | |
elative | merienkelistä | merienkeleistä | |
illative | merienkeliin | merienkeleihin | |
adessive | merienkelillä | merienkeleillä | |
ablative | merienkeliltä | merienkeleiltä | |
allative | merienkelille | merienkeleille | |
essive | merienkelinä | merienkeleinä | |
translative | merienkeliksi | merienkeleiksi | |
abessive | merienkelittä | merienkeleittä | |
instructive | — | merienkelein | |
comitative | See the possessive forms below. |